Törmängin kylä sijaitsee keskellä korkeita vaaroja Iso- ja Vähä-Törmänkijärvien välissä. Kylässä asuu 7 vakinaista asukasta, joilla on matkaa lähikauppaan, alakouluun ja bensapumpulle reilut 20 km. Muihin palveluihin on kuljettavat 70 km ja Ruotsi on 50 km päässä.
Kyläyhdistykseen kuuluu noin 130 ihmistä. Jäsenet ovat entisiä kyläläisiä, heidän jälkeläisiään ja vapaa-ajan asukkaita.
Kyläkirjasto ihastuttaa
Kylän erikoisuus ja valtakunnallista huomiota saanut on Törmängin Kyläkirjasto. Se perustettiin, kun kaupunki lopetti kirjastoautopalvelut kylälle. Löytyi maitolaituri, joka on perinteisesti ollut kyläläisten kohtauspaikka ja nykyisin siis kirjasto. Sieltä voi vapaasti lainata satoja niteitä, lehtiä ja musiikkia ja se on aina auki. Kyläläiset ylläpitävät kirjastoa itse eikä sen ylläpitoon ole haettu avustuksia.
Aktiivisuus johti padon rakentamiseen
Iso- ja Vähä-Törmänkijärvistä on aikoinaan laskettu vettä heinämaiden toivossa sekä uiton oikoessa ja syventäessä jokia. Lapin vesipiiri teki suunnitelmat 1980-luvun lopulla järvien veden pinnan nostamiseksi 1950 -luvun tasolle, mutta hanke kariutui 90-luvun lamaan.
Kyläläiset tarttuivat tuolloin itse asiaan ja rakensivat padon sekä Törmäsjoen että Välijoen suuhun. Näin pysäytettiin veden väheneminen molemmissa järvissä. Järvien välissä joen niskalla oleva Välijoen pato heikkeni ja sitä tiivistettiin 2011.
Pato oli kuitenkin toteutettu ilman lupia ja siitä valitettiin. Kyläyhdistys päätti laillistaa padon ja kaivoi vesipiirin suunnitelmat esille. Tehtiin uusia suunnitelmia, hankittiin suostumuksia ja haettiin neuvoa virkamiehiltä ja eri alojen asiantuntijoilta. Talkoilla pantiin järviä kuntoon hankkimalla kaislaleikkureita, kunnostamalla rantoja, rakentamalla yhteinen veneranta ja laavu. Järjestettiin juhlia, kalakisoja, kalankäsittelykursseja, arpajaisia ja nuotattiin järvistä särkikalaa vähemmäksi. Kymmenet kesää Törmängissä viettävät olivat mukana monena kesänä.
Vapaaehtoistyö haastaa tekijänsä
Padon laillistamisprojekti osoittautui pienen kylän voimille ylivoimaiseksi. Aina oli hakemuksessa joku nippeli väärin päin.
Kuuden vuoden työn jälkeen oli pakko pyytää ulkopuolinen konsultti apuun ja Lapin ely-keskuksesta saatiin asiantuntijoita paikalle kala- ja kasvitutkijoista alkaen. Viime vuoden lopulla Välijoen suuhun suunniteltu pato sai viimein lainvoiman.
Sen jälkeen työ on sujunut ripeästi. Padon teko kilpailutettiin ja aikataulutettiin. Matti Kelloniemi Oy:n työporukka sai padon valmiiksi huhtikuussa. Kyläläiset talkoilivat alueen raivaus-, maisemointi- ja viimeistelytyöt ja viimein syyskuun alussa oli kaikki valmista.
Rahoitusapu tarpeen
Ely-keskuksen ja Rovaniemen kylien kehittämissäätiön tuella ja omarahoituksella patohanke oli mahdollista toteuttaa. Taloudellisen avun saaminen oli tärkeä ja vahvisti uskallusta lähes 50 000 euron hankkeen toteuttamiseen. 30 vuotta kestänyt kamppailu järven puolesta päättyi kylän, järven ja sitä kautta luonnon voitoksi.
Kiitos kruunasi toimijat
Törmängin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Tuomi-Nikula on toiminut ansiokkaasti veturina alueen hankkeita edistettäessä ja hänet palkittiin vuoden kylätoimijaksi Ounasjoen alueelta.
Pitäjäneuvos Jaakko Huttunen on tehnyt paljon pitkäjänteistä työtä kylien ja maaseudun hyvinvoinnin edistämiseksi ja saanut tunnustusta työstään mm. Rovaniemen kaupungin, Suomen kylätoimijoiden, Kuntaliiton ja Harvaan asutun maaseudun toimesta. Tätä viimeistä tunnustusta Jaakko pitää parhaimpana. Häntä on kiitetty verkoston asiantuntijaryhmään antamasta laaja-alaisesta tietämyksestä ja aktiivisesta vaikuttamisesta. Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Sodankyläntien suunnalta palkitulle Jaakolle pitäjäneuvoksen arvonimen vuonna 2011.
Heli Rapakko on pitkän linjan vaikuttaja Hirvaan kyläyhdistyksessä Alakemijoella. Hänellä on hallussa hankkeiden suunnittelu, rahoitusten hakeminen, valvonta ja loppuraporttien laatiminen. Heli on myös innostaja, joka on saanut talkoolaiset mukaan yhteistyöhön.
Hirvaalle on toteutettu monipuolisia hankkeita, esimerkkinä Hirvaan koulun pihalle toteutettu Parkour-rata. Maisemat on laitettu ruotuun ja toteutettu Hyvää elämää kylissä-hanke. Nyt on työn alla Frisbeegolfrata. Heli on myös aktiivinen toimija Rovaniemen kaupungin kylien kehittämisjaostossa ja siellä käynnissä olevassa Kylien Rovaniemi –hankkeessa.
Yrittäjäpariskunta Meeri Sipola ja Miika From vaikuttavat Ranuantien suunnalla Siika-Kämässä. He ovat toteuttaneet kylään elämyskohteen, joka ei jätä ketään kylmäksi.
Heille tuli muutama vuosi sitten mahdollisuus ostaa kesämökkinsä rajanaapurista myyntiin tullut maatila. Nyt neljä erillistä rakennusta toimii majoitustiloina. Alue tarjoaa matkailijoille monipuolista toimintaa. Mahdollisuuksina ovat veneretki kalaiselle järvelle, luontopolku, tulistelu erälammen laavulla, moottorikelkkailua, maastopyöräilyä, lumikävelyä, hiekkaranta uimiseen ja monta muuta lomaohjelmaa.
Miika on ollut aktiivinen toimija kyläyhdistyksen eri hankkeissa.
Yläkemijoen vuoden kylätoimija Minna Uusiautille kulunut vuosi on ollut antoisia. Hän on oppinut paljon uutta, tutustunut uusiin ihmisiin ja ollut herättelemässä omaa rakasta kyläaluetta henkiin. Juotasniemellä on järjestetty useita tapahtumia kuluneen vuoden aikana. Ison kiitoksen Minna lähettää Kylien Rovaniemi hankkeen vetäjälle Hilma Heikkiselle. Hilma on saanut kylätoimijoissa aikaan aktiivisuutta ja innostuneisuutta, verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä.
Yläkemijoella on saatu aikaan näkyvää toimintaa. Parhaina paloina ovat osallistuminen Oulun yliopiston kanssa toteutettuun maankäytön vuoden 2035 loppuun asti ajoittuvan kehityskuvan suunnitteluprosessiin Rovaniemen kylille sekä syksyllä Juotaksella toteutettu Rovaniemi Kylässä –festivaali, jossa Minnan työn osuus oli merkittävä.
Maisemanhoitotöitä on toteutettu yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun metsätalousinsinööriopiskelijoiden kanssa Tennilään, Vanttauskoskelle, Pekkalaan, Auttiin ja Juotasniemelle. Maisemat ovat kaunistuneet ja kyläyhdistykset ovat olleet aktiivisesti mukana siistimässä kyläalueita. Näkyvän ja hyvin onnistuneen työn innoittamana Yläkemijoen kylät panostavat ensi vuonna Metsähallituksen kanssa Kivalon Puulajipolun kunnostukseen.
Riitta Kemppainen-Koivisto