Kyttyrälohesta tuli iso harmi

Kyttyrälohea ei voi kauniiksi kutsua. Kuva: Hans Pieski.

Haitallinen vieraslaji. Sellainen on pohjoisen joet kaapannut ruma lohi. Kyttyräselkäinen petokala uhkaa Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöjen ekosysteemejä ja luonnollisia lohikantoja.

Parittomat vuodet ovat nostaneet haitallisen lohilajin kalastajien unelmajokiin. Viime kesänä kyttyrälohia nousi Tenojokeen jo enemmän kuin Atlantin lohia. Näin mittavassa määrässä kyttyrälohet uhkaavat Atlantin lohen pärjäämistä sekä joissa että meressä. Kyttyrälohien kuoleminen ja mätäneminen jokiin on uhka myös ihmisten terveydelle.

Vuoden päästä koetellaan hermoja

Arvioiden mukaan kesällä 2023 näihin jokiin nousee vielä enemmän kyttyrälohia. Tämän vuoksi Saamelaiskäräjät vaatii, että jo tänä kesänä 2022 valmistaudutaan kyttyrälohien vähentämiseen. Tähän voidaan päästä kokeilemalla erilaisia pyyntimenetelmiä paikallisten kalastajien kanssa.

– Suomen valtion tulee kantaa vastuunsa Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöjen ja alkuperäisten lohikantojen suojelusta ja ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin kyttyrälohen katastrofaalisen leviämisen estämiseksi. Toimenpiteitä olisi tarvittu jo aikoja sitten ja nyt niille on todellinen kiire, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Poikkeussääntö mahdollistaisi myynnin

Kyttyrälohta ei ole määritelty merkittäväksi haitalliseksi vieraslajiksi Suomen kansallisessa vieraslajilistassa eikä EU:n vastaavassa listassa. Saamelaiskäräjät vaatii, että kyttyrälohi lisätään näihin luetteloihin mahdollisimman pian. Silloin saataisiin aikaiseksi poikkeussäännösten kirjaus, joka antaisi mahdollisuuden myydä kyttyrälohta siinä vaiheessa, kun se on vielä syömäkelpoista.

 

Riitta Kemppainen-Koivisto