Tällä viikolla Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri kokosi yhteen liki 2000 lasta ja nuorta eri Lapin kouluista. Tarkoitus oli viettää ala-asteikäisten kanssa aamupäivän yksi tunti ja oppia, mitä kiusaaminen netissä on.
– Silloin pohdittiin asennetta muita koulukavereita kohtaan ja pohdittiin, mitä on hyvä käytös muita kohtaan, kertoo kouluttajana toiminut MLL:n mediakasvattaja Inka Kiuru.
Yläasteikäisten kesken vietetyn iltapäivätunnin aikana tuotiin esiin ikäviä tapauksia, joita nuoret ovat kokeneet netissä.
– On tärkeä tietää, miltä ilkeät viestit tuntuvat ja mitä tapahtuu, kun tajuat, että joku on jakanut sinusta otetun kuvan ilman lupaa. Pahalta tuntuu myös silloin kun joku suoraan haukkuu tai ihminen jätetään ulkopuolelle, eikä kutsuta mukaan.
Kiusaaminen voi olla alku vihanpidolle
Etenkin somessa kiusaaminen on koitunut monen koulunkävijän kohtaloksi. Kiusaaja on usein anonyymi tai tuttu luokkakaveri ja kiusatuksi voi joutua kuka vain.
Nettikiusaaminen on tarkoituksellista ja toistuvaa harmin aiheuttamista toiselle netin, kännykän tai muiden elektronisten laitteiden avulla. Kynnys osallistua kiusaamiseen netissä on matala ja kiusaamiseen on helppo mennä mukaan klikkaamalla nappia.
– Kun toisen pahaa mieltä ei heti näe, ei ole niin helppo tuntea myötätuntoa kiusattua kohtaan. Netissä tapahtuva kiusaaminen satuttaa ja on yhtä haitallista ja vakavaa kuin kasvokkain tapahtuva kiusaaminen.
Kerro, jos koet tulleesi kiusatuksi
Sosiaalisessa mediassa ja digitaalisissa peleissä tapahtuva kiusaaminen on monimuotoinen ilmiö. Nettikiusaamiseen voi syyllistyä kuka tahansa, joko tarkoituksella tai ajattelemattomuuttaan.
Nettikiusaaminen voi olla toistuvaa ja jatkuvaa, mutta yhtä lailla yksi yksittäinen ilkeä tai ikävä teko, jolla on kiusatulle huomattavia ikäviä seuraamuksia. Nettikiusaamiseen liittyy myös usein valvonnan puute, kun kiusaaminen tapahtuu aikuisten tietämättä. Kiusaamisen vakavuutta lisää tiedon nopea leviäminen. Jos muut palkitsevat ilkeät kommentit tykkäyksillä, jaoilla ja samanhenkisillä vastauksilla, he saattavat rohkaista kiusaajaa jatkamaan.
Puhuminen ja kirjoittaminen auttaa
Lapissa keskustelijat toivat esiin ajatuksiaan pienistä teoista, joilla netistä voidaan tehdä kaikille turvallinen ja mukava paikka.
Lapin MLL:n toiminnanjohtaja Katja Rippstein ja koulutuspäällikkö Johanna Turpeenniemi kiteyttivät, mitä nettituntien keskusteluissa lapset ja nuoret toivat esiin.
– Nuoret sanoivat, että meidän jokaisen tulisi kuunnella, rohkaista, puolustaa, lohduttaa ja auttaa kaveria niin kasvokkain, kuin netissäkin. Jos tulee netissä kiusatuksi, asiasta tulee kertoa aikuiselle. Ja jokaisella meillä on mahdollisuus tehdä turvallisempaa digiympäristöä omilla teoillamme.
Puhuminen tai kirjoittaminen helpottaa oloa.
MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja netti ovat yksi tapa kertoa miltä itsestä tuntuu. Puheluihin, kirjeisiin ja chat-keskusteluihin vastaavat vaitiolovelvolliset, vapaaehtoiset aikuiset, joilla on aikaa kuunnella. Voit ottaa nimettömästi yhteyttä vuoden jokaisena päivänä missä tahansa asiassa.
Kaikille Lapin suurimmalla oppitunnilla mukana olleille kouluille toimitetaan jatkokeskusteluihin MLL:n oppituntimateriaalia, joka on käytettävissä maksutta. Kiusaamisen vastaista työtä tehdään vuoden aikana vahvistamalla alakoululaisten kaveritaitoja ja tukioppilaiden roolia osana koulun kiusaamisen vastaista toimintaa.
Lasten ja nuorten puhelimen yhteystiedot:
https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Riitta Kemppainen-Koivisto