Rovaniemen markkinat ennen vanhaan

Karuselli pyörii Palokunnantalon edustalla juhannusmarkkinoilla vuonna 1922. Kuva: Iikka Paavalniemi / Lapin maakuntamuseon arkisto.

Syyskuun 9. selviää, millainen tunnelma Rovaniemen markkinoilla oli ennen vanhaan.

Aiheesta väittelee Lapin yliopistolla FM Marko Niemelä, joka keskittyy markkinoiden äänitunnelmaan vuosina 1881–1930. Tutkimuksen mukaan silloin tapahtuma tuotti kokonaisvaltaisia kokemuksia, oli monikulttuurinen ja moniaistillinen sekä ennen kaikkea äänekäs.

Ensimmäiset markkinat vuonna 1881

Markkinat järjestettiin ensimmäistä kertaa helmikuussa 1881. Neljästi vuodessa järjestetyt markkinat merkitsivät työtä ja juhlaa: ihmiset kävivät kauppaa ja huvittelivat monin eri tavoin.

– Äänimaisemalla tarkoitetaan ympäristön ääniä, joita yksilöt tai yhteisöt tulkitsevat ja joille he antavat kulttuurisia merkityksiä. Mentaliteetti on puolestaan maailmassa olemisen tapa, jossa ihmisiä yhdistävät hitaasti muuttuvat asenteet ja normit, Niemelä kuvailee.

Karnevaalitunnelmaa ja kontrollia

Niemelän mukaan markkinoita käsittelevistä aikalaislähteistä on osoitettavissa kaksi erilaista suhtautumistapaa.

Monelle markkinakävijälle markkinat merkitsivät ennen kaikkea äänekästä, arjen ylittävää karnevaalia. Toisaalta markkinoihin ja sen tuottamiin lieveilmiöihin suhtauduttiin erityisesti valtaapitävien osalta varsin penseästi.

Kirjavan markkinakansan sorina ja nauru, helppoheikkien performanssit, markkinatanssien lähes taukoamaton jytke ja posetiivien vierasperäiset sävelmät loivat Rovaniemelle poikkeavan äänimaiseman. Oman lisänsä toivat erilaiset kiertävät huvilaitokset, kuten elokuvat, karusellit, sirkukset ja tivolit.

Markkinoiden kautta yleistyneet radiot ja gramofonit muokkasivat voimakkaasti julkisten tilojen ja kotien äänimaisemaa. Erityisesti radio edusti kansalaisille kulttuurisen äänen, tilan ja paikan vallankumousta.

– Siinä mielessä radio ja gramofoni ovat vallankäytön näkökulmasta moniarvoisia välineitä.

Kirkonkellon kantavat kumahtelut ja seuratalojen väkevät markkinasaarnat muistuttivat kirkollisesta vallasta ja herätysliikkeiden vaikutusvallasta. Erilaiset yhteiskunnallista vaikutusvaltaa käyttävät yhdistykset ja seurat järjestivät moniohjelamallisia, kansanvalistushenkisiä iltamia. Markkinoiden ulkopuolella järjestettiin konsertteja, jossa esitettiin taidemusiikkia.

– Kun markkinoilla päästettiin riemu irti, tanssittiin ja metelöitiin, konserteissa kansalaisten tuli opetella hiljaista kuuntelemisen kulttuuria.

Marko Niemelän väitöskirja Huumaava äänten Pauhu. Rovaniemen markkinoiden äänimaisena 1881–1930 esitetään lauantaina 9. 9. kello 12. luentosalissa 2. Tilaisuutta voi seurata etänä osoitteessa:  https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

 

Riitta Kemppainen-Koivisto