Hirvenmetsästys käynnistyy tulevana viikonloppuna. Lauantaina 24.9. on aikainen herätys monelle metsässä liikkujalle, kun suunta otetaan kohti oman jahtiseuran kämppää.
Kolariin suuntaa hirvestämään Liikamaan Veijo Torniosta käsin. Sieppijärven Erän metsästyksenjohtajan rooli velvoittaa, sillä 27 hengen jahtiporukka on pidettävä koossa, on jaettava kullekin tehtävät metsästyksen ajaksi ja pysyttävä ajan tasalla turvallisuusasioista.
Liikamaa on toista vuottaan metsästyksenjohtajana ja hänen tukenaan hänellä on varajohtajia. Kaikille Kolarin metsästysseuroille oli viime lauantaina tarjolla yhteinen koulutus, jonka järjesti Riistanhoitoyhdistys viime lauantaina. Sinne Liikamaa ei töittensä takia päässyt, kuten ei moni muukaan seuran jäsen.
-Suuri osa hirviseuramme väestä tulee muualta kuin Sieppijärveltä, Ruottin puolelta ja kaukaisin Kurun Mikko asuu Tukholmassa, selvittää Liikamaa jahtiporukkansa kokoonpanoa.
Talkoilla jahtisyksy käyntiin
Syksyinen hirvijahti alkaa vuosittain yleensä syyskuun 2. viikonlopun lauantaina. (Toim. huom. Oikea aloitusajankohta on Ylä-Lapissa syyskuun 1. päivä ja muualla syysuun viimeinen lauantai. Ylä-Lapissa on syyskuun aikana kahden viikon rauhoitus kiima-aikana). Silloin talkoillaan, päätetään hirvestyksen johtajista ja varajohtajista sekä ilmoitetaan seuran jäsenille hirvilupien määrä. Hirvikanta vaikuttaa siihen, paljonko lupia saadaan. Sieppijärven Erä saa kaataa 8 aikuista ja 3 vasaa, yksi aikuinen enemmän kuin vuosi sitten.
-Tämä mennee niinko omalla painollaan, urheiluahan tämä on ja usiasti välistä voittaa hirvi. Metsämiehen toive on, että ennen paksuja lumia saadaan metsästys päätökseen ja lihat pois kämpältä, valistaa Liikamaa hirvimiesten syvintä olemusta.
Lauantain ohjelma valmiina
Eräkämpälle ilmaantuu pari kämppämiestä perjantain iltahämyssä pitämään tulia pesässä ja valmiina vastaanottamaan aamun metsästäjät. Aamulla kämppätiellä on ruuhkaa, kun suurin osa porukoista suuntaa kello seitsemäksi avaamaan jahtikautta.
Passissa on aikaa seurata puhelimen navigaattorista hirvikoiran kulkua.
-Siinä alkuun toivotellaan väki tervetulleeksi, käydään turvallisuusasioita läpi ja selvitetään mitä tehdään, jos sattuisi karhu tulemaan vastaan. Jaetaan sitten passipaikat, ja kyllä siinä ehtii muitakin kuulumisia vaihtaa kuin pelkästään jahtiasioita.
Jahti alkaa, kun osa väestä valuu metsän uumeniin omille vartiointipaikoilleen pariksi tunniksi. Koiraihmisiä on yksi tai kaksi mukana, ja ne miehet tarpovat tantereella koiran vainun perässä.
-Siellä on osattava olla hiljaa, eikä saa haista millekään muulle ku metälle, tietää Liikamaa.
Kämppä kutsuu kylmettyneitä ja nälkäisiä metsästäjiä nuotion ääreen kahville ja makkaranpaistoon puoliltapäivin. Tauko on usein paikallaan. Silloin pääsee raatimaan lapsuuden ja nuoruuden kavereitten kanssa.
-Siinä nuotiolla on ne parraat hetket. Kun saa kuulla turinat ja vitsit, ne se on ko suola tässä mettähommassa.
Jahtimies on onnellinen myös siitä, kun saa olla luonnossa, on kauniit syksyiset ilmat ja ruskan värit vielä maassa. Iso eläin kun sattuu saaliiksi, se kruunaa kaiken.
-Oma ensimmäinen kaato oli vuonna 1984. Olin kolmatta vuotta hirviporukassa ja sen kaadon kyllä muistan hyvin vieläkin. Hirviä oli siihen aikaan vähemmän. Viimeisin kaato on viime syksyltä, mutta ei näissä luvuissa enää pysy perässä kun on kuitenkin jo 34. metsästyssyksy meneillään.
Hirvi on kelonut sarviaan mäntyyn.
Liikamaan mukaan metsätalous on nykyisin lisännyt hirvien määrää, kun syötävää on metsissä enemmän.
Jahdin aloitusviikonloppua seuraa muutama tiivis pyhänaika kämpällä. Kun kaatoja tulee, roikutetaan lihaa jahtivajassa maksimissaan viikko. Jäätymään ei lihaa saa päästää, vaan lahtivaja tyhjennetään ennen pakkasia.
-Parhaat palat arvotaan metsästykseen osallistuneitten kesken, sisäfileet on haluttua tavaraa.
Ensi vuonna jahti aikaistuu
Suurin muutos kohtaa hirviporukoita vuoden päästä. Silloin Suomi seuraa Ruotsin perässä ja jahti pääsee alkamaan jo syyskuun 1. päivä. Metsästyksen katkaisee välissä hirvien kiima-aika, ja jatkuu sitten taas.
-Muutos on hyvä, sillä hirvet saadaan mahdollisesti ammutuksi jo hyvissä ajoin ennen pakkasten tuloa. Lihan säilymisen kannalta voi olla hankalampaa, jos ei ole tarvittavia kylmätiloja.
Vaan niinhän se on metsästys muutoinkin ollut muutoksessa. Vanha hirvijahtiperinne on ehtinyt muuttua jo moneen kertaan. Nyt metsään lähtee gps-laitteilla ja koirapannoilla varustettu väki, tiet ovat kunnossa ja autot mallikkaita maastureita. Päällä oranssit liivit ja pipo, vedenpitävät coretexit ja selässä kiikarikiväärit.
-Liha kuiten on pysynyt samana. Ruokojärvellä meidän porukka käyttää osan lihoista. Saadaan purkkilihaa,
Vanha väsähtänyt hirvilava ei palvele enää passimiestä.
makkaraa, savulihaa. Ite sitten tehdään kuivalihaa, on maksaa ja kieltä, monenlaista herkkua, ei pelkkää käristystä, selvittää jo selvästi vesi kielellä seuraavaa kaatoa odottava Liikamaa.
Teksti: Riitta Kemppainen-Koivisto
Kuvat: Veijo Liikamaa
