Suomalaisen luonnontuotteen arktisesta alkuperästä, raaka-aineen saatavuudesta villistä luonnosta ja puhtaudesta on vakuuttunut Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA. Sen tekemien tutkimusten mukaan Suomessa on Euroopan puhtainta ruokaa.
Suomessa on luonnontuotteita saatavilla luomuna. Meillä on myös maailman suurin sertifioitu luonnontuotteiden luomukeruuala, noin 13 miljoonaa hehtaaria. Tätä ennätystä ei ole vielä osattu täysin hyödyntää.
– Meillä olisi mahdollisuus pistää vielä paremmaksi. Voisimme liittää kaikki potentiaaliset metsäalueet luomuun ja julistautua luonnontuoteluomun mahtimaaksi. Harvalla maalla nimittäin on mahdollisuus sertifioida liki 97 % metsistään luomuksi nykyisiä metsänhoitokäytäntöjä muuttamatta, toteaa luonnontuotealan toimialapäällikkö Anne Ristioja Lapin ELY-keskuksesta.
– Luomutuotteiden kysyntä on globaalisti kovassa kasvussa. Valitettavasti luomujalosteiden valmistajia on meillä harvassa hyvistä lähtökohdista huolimatta. Kannustankin yrityksiä miettimään, voisiko heidän tuotteisiinsa käyttää luonnontuotteita luomulaatuisina, Ristioja jatkaa.
Luomua lisää keruuseen
Luonnontuotteiden talteenottoa tulisi tehostaa.
Marjojen ja sienten osalta talteenotto on organisoitua, mutta erityisesti luonnonkasvien ja erikoisluonnontuotteiden keruuverkostot ovat heikosti kehittyneet. Yrittäjän on käytännössä itse organisoitava keruu, jos mielii saada talteen suuria määriä luonnonkasvia, kuten kuusenkerkkää, koivunlehteä tai mesiangervoa.
Luonnonkasvien kysyntä kasvaa, koska ravintolat ovat heränneet villiruokabuumiin ja keinotekoisia raaka-aineita ja aromeja halutaan korvata aidoilla luonnontuotteilla esimerkiksi teesekoituksissa. Globaalit trendit suosivat muutenkin kaikkea aitoa ja alkuperäistä, ”all natural”. Aitoutta tahtovat myös matkailijat, jotka tarjoavat suomalaiselle luonnontuotteelle markkinoita kotimaassa.
Suomeen tullaan erityisesti luonnon takia, mutta matkailijalle myös ruoka on tärkeällä sijalla. Vaikka Suomea ei vielä mielletäkään erityiseksi ruokamatkailumaaksi, on aika kehittää ruokaan ja luonnontuotteisiin perustuvia matkailutuotteita.
Poimi itse marjasi
Lähiruokabuumi elää ja voi vahvasti. Matkailutuotteen voi rakentaa myös lähiruoan varaan. Useat matkailijat haluavat kokea itse, miltä tuntuu poimia marjoja suoraan metsästä ja kokeilla, miten niistä voi tehdä ruokaa. Eat local, think local – be cool -slogan herättelee ajattelemaan paikallisen ruoantuotannon etuja ja trendikkyyttä. Lähiruoan suurin vahvuus on tieto siitä, mistä ruoka on peräisin.
– Ruoan alkuperän merkitys ymmärrettiin Suomessa jo vuonna 1993, jolloin lanseerattiin Hyvää Suomesta-merkki. Merkin saamiseksi yhden raaka-aineen tuotteiden, kuten marjojen, sienten ja hunajan täytyy olla 100 -prosenttisesti suomalaista. Nyt vastaavaa pohdintaa kotimaisen ruoan merkityksestä ja siihen liittyvästä merkistä on herännyt myös monissa muissa maissa, kertoo Ristioja.
Merkeillä ja sertifikaateilla on nykyisin suuri merkitys yritysvastuun osoittamisessa. Muutamilla suomalaisilla luonnontuotealan yrityksillä on käytössään yhteiskuntavastuun osoittamiseen ISO26000-standardi. Suurin osa marja-alan ensiostoyrityksistä noudattaa myös ulkoasiainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä luonnontuotealan yritysten solmimaa marja-alan aiesopimusta, johon on kirjattu pelisääntöjä muun muassa ulkomaisten poimijoiden kohtelusta ja marjojen maksukäytännöistä. Keväällä 2017 sopimukseen on tehty tiukennuksia poimijapalautteen perusteella.
Lappilainen
