Poronhoitoon vaikuttavat yhä enemmän laidunmaat, hoitomenetelmät ja ympäristötekijät. Luken erikoistutkijan Jouko Kumpulan mukaan paliskunnille on apua pitkäkestoisesta suunnittelu- ja hoitosuunnitelmasta, sillä silloin voidaan huomioida kunkin paliskunnan erityispiirteet.
Ilmastonmuutos haasteena
Porojen laidunnuksen ohella metsätalous, maankäyttö ja ilmastonmuutos vaikuttavat yhä enemmän talvilaidunten määriin, tilaan ja käytettävyyteen. Laidunnus kuluttaa erityisesti jäkäliköitä ja karumpia luontotyyppejä, mutta toisaalta hillitsee ilmastonmuutoksen aiheuttamaa tunturialueiden pensoittumista. Ravinteisilla luontotyypeillä laidunnus puolestaan edistää biologista monimuotoisuutta. Porojen laidunnus ei näytä vähentävän maaperän hiilivarastoja metsä- ja tunturialueilla.
Useimmissa paliskunnissa jäkäliköiden kunnon parantaminen pelkästään poromääriä vähentämällä vaatisi poronhoidon kannattavuuteen ja jatkuvuuteen hyvin rankasti vaikuttavia, pitkäkestoisia toimia. Tällä olisi myös monia kielteisiä vaikutuksia poronhoitajayhteisöihin ja saamelaiskulttuurin.
– Toisaalta laitumia säästäviä ja parantavia toimia tulisi edistää ja ottaa käyttöön niin poronhoidossa kuin metsätaloudessa ja maankäytössä. Laidunten tilan heikkeneminen pudottaa poronhoidon tuottavuutta ja kannattavuutta sekä lisää porojen ruokinnan tarvetta ja hoitokustannuksia ja vähentää elinkeinon taloudellista kestävyyttä pidemmällä aikavälillä.
Talviravinto tärkeää
Ilmaston lämmetessä varpujen, muiden putkilokasvien ja sammalten määrä lisääntyy ja jäkälien osuus kasvillisuudessa vähenee. Tämä vähentää entisestään poroille luontaisen talviravinnon saantia.
Porojen ravinnonhankintaa vaikeuttavat alku- ja keskitalvella epävakaat, lämpimät ja sateiset säät, joiden seurauksena kasvillisuus ja lumikerrokset jäätyvät. Tällainen kehitys jatkuu todennäköisesti myös tulevaisuudessa.
– Poronhoidon arjessa joudutaan reagoimaan yhä useammin poikkeuksellisiin sää- ja lumiolosuhteiden muutoksiin. Tarve ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia hillitsevien ja estävien sopeutumiskeinojen kehittämiseen on ilmeinen, toteaa Kumpula.
Tiedot perustuvat KEBIPORO-hankkeen tuloksiin. Kestävä biotalous porolaitumilla -hankkeen osaraportit, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset luettavissa os. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-959-0
Lappilainen