Porot ovat saaneet lisäruokaa jo 800 vuotta. Koko tämän ajan poronhoidosta kehkeytyi saamelaisyhteisöjen pääelinkeino.
Nykyään porojen lisäruokinta on tavallista, sillä ilmastonmuutos, porojen määrä ja maankäytön muut muodot rasittavat talvilaitumia. Perinteisessä 1900-luvun alun poronhoidossa oli tavallista antaa poroille vaikeina talvina lisäruokaa, kuten kerppuja, heinää tai jäkälää. Lisäruokinnan varhaisempia vaiheita ei kuitenkaan ole aiemmin tunnettu.
– Näyttää siltä, että poroja ruokittiin paikoitellen jo 1200-luvulla. Kaikki porot eivät kuitenkaan lisäruokaa saaneet, joten kyseessä ei ollut laajamittainen ruokinta, vaan pikemminkin ajoittain toistuva ja paikallinen ilmiö. Ruokinta saattoi liittyä myös porojen taamomiseen eli kesyttämiseen vetoeläinten kouluttamisen yhteydessä, kertovat apulaisprofessori Anna-Kaisa Salmi ja tutkijatohtori Tiina Äikäs Oulun yliopistosta.
Oulun yliopiston tutkijat ovat tutkineet poron lisäruokintaa yhdessä Tukholman ja Tromssan yliopistojen tutkijoiden kanssa.
Lappilainen