Kalastajia ja kalanjalostajia kaivataan Lappiin

Ympäristöhoidollisissa tehopyynneissä saadaan runsaasti elintarvikekäyttöön soveltuvaa saalista, josta valtaosa jää nykyisin hyödyntämättä. Tässä mallia Rovaniemeltä. Kuva: Aki Ranta

Lapin puhtaista vesistöistä saadaan ensiluokkaista kalaa, jonka paikallinen jatkojalostus edistää paikallistaloutta tarjoamalla työtä. Nykyisellään kala viedään usein ns. pyöreänä tai parhaimmassa tapauksessa fileoituna maakunnan ulkopuolelle. Varsinaisia jalostajia maakunnassa on vain kourallinen. Oma haasteensa on myös siinä, että mm. särkikalat ja kuore ovat maakunnassa vajaahyödynnettyjä – iso osa sivusaaliista haudataan maahan. Aiemmin maakunnassa vähempiarvoisiksi mielletyistä lajeista hauen arvostus ja käyttö on kuitenkin lisääntynyt ilahduttavasti.

Miljoona kiloa kalaa Lapista

Kaupallisen kalastuksen ja ruokakalanviljelyn yhteinen tuotanto on Lapissa noin miljoona kiloa. Tästä määrästä vajaahyödynnetyn sivusaaliin osuus on noin 150 – 200 tonnia eli yli neljännes kaupallisen kalastuksen saaliista. Lapissa tuotetun kalan suhde maakunnassa laskennallisesti syötyyn kalaan on noin 50 %. Kun huomioidaan kaupallisen kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Lapissa, harva asutus sekä matkailu, voisi suhde olla selkeästi korkeampi. Tilaus uusille kalastajille ja jalostajille on olemassa – tämä on huomioitu mm. Lapin elintarvikestrategiassa.

Lohi maistuu

Valtakunnallisen kalapäivän yhteydessä Lapin koululaisille suunnatuissa kyselyissä suosituimmaksi kalaruuaksi on noussut poikkeuksetta lohi. Käytännössä tämä tarkoittaa viljeltyä norjalaista lohta, sillä villiä Itämeren lohta on kaupallisesti saatavissa vain ajoittain merialueen kaupallisen kalastuksen aika- ja saalisrajoitusten johdosta. Sisävesikalan käyttöä on onnistuneesti edistetty mm. Sodankylässä, jossa lähikala on korvannut tuontikalaa kunnallisessa keskuskeittiössä. Palaute asiakkailta on ollut hyvää.

Paikallisella ruoalla on myös merkitystä matkailusektorilla ja maailmanlaajuisena trendinä olevassa ruokamatkailussa. Tämä on huomioitu mm. Suomen ensimmäisessä valtakunnallisessa ruokamatkailustrategiassa. Paikalliset raaka-aineet ja niihin liittyvä ruokaperinne ovat asioita, jotka voivat nostaa lappilaisen ruoan yhdeksi syyksi tulla tänne.  Villi sisävesikala on raaka-aine, jota on Euroopassakin rajallisesti saatavilla.

Lappilaisten on syytä olla ylpeitä niin alueen kaikista hyödynnettävistä luontaisista kalakannoista. Kun ymmärrämme itse meillä olevan raaka-aineen arvon, voimme sitä myös ylpeinä tarjota myös vaikkapa matkailijoille.

Petri Muje