Jo yli 20 vuotta ovat suomalaiset osallistuneet osaan puolustusliitto Naton toiminnasta kumppanuussopimuksella. Naton Brysselin päämajassa sijaitsee Suomen Nato-edustusto, jossa noin 20 työntekijää seuraa ja raportoi Suomea siitä, miten Nato kehittyy ja millaista yhteistyötä se tekee. Puolustusliitosta on kasvanut ajan kylmän sodan päättymisen jälkeen myös kansainvälistä kriisinhallintaa tekevä järjestö. Näitä koskeviin neuvotteluihin suomalaisiakin pyydetään eniten mukaan.
– Turvallisuuden ja ulkopolitiikan seuraaminen on kansalaisvelvollisuus, toteaa ministerineuvos Pekka Kaihilahti Suomen Nato-edustustosta.
Naton päämajassa vierailee parhaimmillaan noin 1 000 suomalaista vuodessa. Suomalaisten lisäksi myös esimerkiksi saksalaiset ja tanskalaiset ovat kiinnostuneita tutustumaan turvallisuuspolitiikan länsimaiseen pääpaikkaan Brysselissä.
Pohjois-Euroopalla iso merkitys
Viimeisten kolmen vuoden aikana Nato on tehostanut ilmavalvontaa, harjoitustoimintaa, valmiutta ja varautumista. Konkreettisena esimerkkinä tästä on tänä keväänä Baltian maihin siirretyt Nato-joukot Britanniasta, Kanadasta ja Saksasta. Lisäksi amerikkalaiset ovat lähettäneet samaan aikaan joukkoja Puolaan.
Everstiluutnantti Mikael Salo arvioi, että mikä tahansa kriisi Itämeren alueella vaikuttaa välittömästi Suomen turvallisuustilanteeseen ja huoltovarmuuteen. Tästä syystä on tärkeää tehdä yhteistyötä alueella olevien maiden välillä tilanteen säilyttämiseksi vakaana.
Suomen kumppanuusyhteistyön kannalta Lappi on merkittävä alue, sillä Suomi järjestää siellä vuosittain isoja kansallisia harjoituksia, joihin osaan on avattu osallistumismahdollisuus myös kumppanimaiden joukoille.
– Kaiken kaikkiaan Rovajärvi on Euroopan mittakaavassakin hyvin monipuolinen ja toimiva harjoitusalue ja tästä syystä Suomelle hyvin tärkeä, mainitsee Salo.
Suomalaisille Nato ei käy
Suomalaisten kantaa Natoon kysytään säännöllisesti. Ilmapiiri on ollut kielteinen, eikä poikkeusta tullut viimeisimmässäkään kyselyssä.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta tekee vuosittain erilaisia selvityksiä suomalaisten maanpuolustustahdon muutoksista. Joulukuun 2016 mielipidekyselyn mukaan kansalaisten luottamus ulkopolitiikkaan on kohentunut ja tunne siitä, että Venäjän vaikutus Suomen turvallisuuteen, on kasvanut.
Nato-jäsenyyttä kaipaa 25 %, Natoon liittymistä vastustaa 61 %. Myös aseellinen puolustusinto on laskenut. Nyt vain 71 % kannattaa, kun vuonna 2015 asein maan puolustamiseen oli valmiita 78 %.
Pohjoisen tuntoja turvallisuuteen
Kansanedustaja Sofia Vikman (kok) vieraili Rovaniemellä maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa, joka käsitteli turvallisuuspolitiikkaa. Kuva: Riitta Kemppainen-Koivisto
– Turvallisuuspoliittinen keskustelu ja ilmapiiri on muuttunut näiden vuosien aikana, kun olen asioita päässyt käsittelemään eduskunnan puolustusvaliokunnassa ja viime vuodet Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan puheenjohtajana, kertoo kansanedustaja Sofia Vikman, joka vieraili Rovaniemellä toukokuussa pidetyssä seminaarissa.
Rovaniemen kaupungintalolla pidettyyn turvallisuuspaneeliin osallistuivat Teppo Säkkinen (kesk.), Matti Torvinen (ps), Antti Liikkanen (sd) ja Markus Mustajärvi (vas). He ottivat kantaa muun muassa turvallisuuden uhkiin Lapissa.
Lappia kohtaavat uhat
Säkkinen ei näe Lapissa olevan sotilaallista uhkaa, mutta hänen mukaansa kansalaisia voi uhata jokin muu uhka, kuten laajamittainen sähkökatkos. Sähkön tuotantoon ja jakeluun liittyvä hakkerointi on myös Torvisen mielestä uhka, mutta suurempana uhkana hän pitää Lappiin tulleiden turvapaikanhakijoiden mahdollista yhteyttä terrorismiin ja radikalisoitumista. Myös Mustajärvi näkee palkolaisongelman ja sen kytkökset radikalisoitumiseen pohjoista uhkaavana asiana. Liikkanen näkee suurena uhkana sen, että ihmiset eivät osaa enää erottaa oikeaa väärästä, eivät löydä totuudellisen tiedon lähteille eivätkä osaa erotella oikeaa tietoa.
Kysyttäessä Suomen turvallisuutta uhkaavia tekijöitä, mainitsevat Säkkinen ja Torvinen Venäjän ja Isiksen. Mustajärvi nostaa esiin, että Suomessa terrorismin uhka on lähentynyt. Liikkanen arvioi, että ihmisten välinen vuorovaikutus on pinnallistunut.
– Pelko on suurin voima-ase, joka tulee muuttaa, päättää Liikkanen.
Nato
* 28 jäsenmaata
* jäsenistä 22 EU-maita
* 94 % EU-kansalaista asuu Nato-maassa
* Suomella voimassa oleva kumppanuussopimus
* Suomen Nato-edustustossa Brysselissä n. 20 työntekijää
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS)
* Valtioneuvoston asettama toimielin
* pj kansanedustaja Sofia Vikman (kok)
* 16 parlamentaarista jäsentä; varajäsenenä mm. Tapio Säkkinen (kesk) Rovaniemeltä
* 12 muuta jäsentä
* järjestää mm. seminaareja ja tekee mielipidetutkimuksia
Teksti: Riitta Kemppainen-Koivisto
Pääset lukemaan Lappilaisen maksutta täältä
