Pro Kalan teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisten tahtotila kalansyöntiin on korkealla. Kolme neljästä haluaisi syödä kalaa nykyistä enemmän. Kalaa ostoon vaikuttaa erityisesti laatu, tuoreus ja hinta. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että kalaa syödään alle suositusten.
95% syö kalaa
Kalalla on vahva rooli suomalaisessa ruokapöydässä. Suomalaisista 95 prosenttia syö kalaa ja 90 prosentin mielestä kala kuuluu suomalaiseen ruokapöytään. Jopa 75 prosenttia suomalaisista haluaa syödä kalaa nykyistä enemmän.
– On hienoa, että suomalaiset haluavat syödä kalaa nykyistä enemmän. On myös pohdinnan arvoinen asia, mitä pitäisi tehdä, jotta tuo tahtotila toteutuu. Kalatuotteiden valikoimaa ja saatavuutta tulee edelleen kehittää, jotta kalan ostaminen on helppoa ja valikoimista löytyy jokaiseen makuun sopivia tuotteita, sanoo Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partanen.
Kalastus on merkittävä toimiala
Paitsi että kalaruoka käsitetään osana suomalaista ruokakulttuuria, myös kalastus toimialana koetaan merkittäväksi Suomelle. Jopa 90 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä sitä, että Suomessa on elinvoimainen kalatoimiala. Ammattimaisen kalastuksen positiivisista vaikutuksista Itämeren tilaan on tietoinen vain 50 prosenttia suomalaisista.
Kalaa syödään alle suositusten
Kala on perinteisesti ollut tuote, joka ostetaan palvelutiskiltä. Suomalaisista vajaa puolet ostaakin kalansa kalatiskiltä aina, kun se on mahdollista. Kuluttajapakattujen kalatuotteiden suosio on kuitenkin hienoisessa kasvussa ja lähes 40 prosentille vastaajista kumpikin myyntitapa on yhtä mieluisa. Ostopäätöksen syntymisen yhteydessä kalan laatu ja tuoreus ovat merkittäviä tekijöitä, mutta erityisesti lohikaloja hankittaessa valintaa ohjaa hinta. Vastaajista 70 prosenttia ostaa useimmiten tarjouksessa olevaa lohta tai kirjolohta.
Pro Kalan teettämästä tutkimuksesta selviää, että vain 30 prosenttia suomalaisista syö kalaa suositusten mukaisesti, vähintään kaksi kertaa viikossa. Vastaajista 33 prosenttia ilmoitti syövänsä kalaa ainoastaan kerran viikossa, 38 prosenttia tätäkin harvemmin ja kuusi prosenttia ei syö kalaa lainkaan.
– Kalaa syödään yllättävän vähän siihen nähden, että suositus syödä kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa tiedetään yleensä hyvin. Tämä ehkä selittää suomalaisten halua syödä kalaa nykyistä useammin. Kahden viikoittaisen kala-aterian periaatetta ei missään nimessä kannata unohtaa, sillä terveyden kannalta se on tärkeää, kertoo Partanen.
Tutkimukseen vastasi 1000 yli 18-vuotiasta suomalaista toukokuussa 2017. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kalan syöntiin, ostamiseen ja kalatoimialaan liittyviä käytäntöjä ja mielipiteitä. Aineiston keräsi tutkimusyritys Consumer Compass.
Silakkaa ja muikkua enemmän pöytään
Kalatalouden Keskusliitto edistää tahollaan kalataloutta Suomessa. Viime vuonna 125 vuotta täyttänyt yhdistys järjesti kilpailun, jossa etsittiin suurinta silakkaa ja muikkua. Ne löytyivät: Suurin silakka painoi 504 grammaa ja muikku 388 grammaa.
Näitä kalalajeja soisi kotien ruokapöytiin päätyvän useammin. Ne ovat myös edullisia eivätkä vaadi pitkää ja monimutkaista käsittelyä: voita pannuun ja kalat tirisemään, ehkä pieni jauhokuorrutus pintaan.
Kalasaalista edistetään vuosittain useilla kalakilpailuilla eri puolilla maata. Tavoitteena ei niinkään ole itse saalis, vaan se, että saadaan kalastus pysymään hyvänä harrastuksena ja väki liikkeellä.
Koululaiset mukaan
Perhokalastuksen opit kiinnostavat pohjoisessa kalastajaa. Kesäkuussa vietettiin kurssia Savukosken Kairijoen Eräkeskuksessa. Kuva: Kairijoen Eräkeskus
Kalamarkkinat, tapahtumat ja torit ovat omiaan tuomaan kalan käyttöä tutuksi. Koululaisille järjestetään vuosittain omia kalastuspäiviä, jossa aikuiset opastavat tutustumaan eri kaloihin, kalastukseen ja kalaruokiin.
Rovaniemellä kalastelua opiskellaan 23.8. Ounaspaviljongilla ja syyskuussa on vuorossa Sodankylä. Tapahtumista vastaa sodankyläläinen Jorma Kaaretkoski, joka tietää, miten kalastus saadaan kiinnostavaksi.
– 320 oppilasta osallistuu Rovaniemen kouluista, mukana 4-luokkalaisia ja siitä ylöspäin. Yli 100 alle kouluikäistä lasta osallistui HIppo-ongintatapahtumaan elokuun alussa.
Lapin vapaa-ajan kalastajat neuvovat onginnan ja pilkkimisen saloihin ja itse kalan käsittelyä.
– Nuoret ovat kiinnostuneita kaikesta, kalastuksen nikseistä ja välineistä. Ensin ei tule lähteä ostamaan huippuvehkeitä, vaan tavallisilla halvoilla vehkeillä pääsee kalaan.
Talvisin yhdistys järjestää perhonsidontakursseja ja kalastusvälineitten valmistusta. Kemijärvellä on opeteltu perhojen tekoa ja Suomen mestareita on tullut jo useita, nuoria poika ja tyttöjä.
– He sitten saavat mukaan tulemaan muitakin kavereita.
Kemissä ja Sodankylässä on opetettu myös maahanmuuttajille kalastusta.
Pyydystä ja paista
– Meillä on mottona, että älä pyydä ja päästä, vaan pyydystä ja paista. Lupapolitiikkaa tuomme myös esille, sillä muutoksia on tullut aika paljon ja niistä pitää tietää. Ja turvallisuutta on se, että kalastaessa on pelastusliivit yllä ja otetaan kaveri mukaan kalaan, niin on toisesta turvaa.
Kaaretkoskelle itselleen myönnettiin keväällä Helsingin venemessuilla vapaa-ajan kalastuksen ”Nobel”-palkinto, isompi huomionosoitus harrastuksen edistämisestä Lapissa.
Lappilaisen pääset lukemaan maksutta täältä
