Tämä on monen Lappiin muualta muuttaneen toive: päästä tekemään työtä ilman, että Suomi rajoittaa kielivaatimuksellaan monta ammattilaista pois.
– Ei Norjassakaan tarvitse osata norjaa, että pääsee töihin. Englannilla selviää, tietää Rovaniemelle muualta muuttanut työtön työnhakija.
Työvoimatoimiston palveluita työttömille on hankaloitettu. Vastassa ei ole enää työvoimaneuvoja, jonka apu työantajan tavoittamisessa oli kullan arvoista. Jäljellä on puhelinkeskustelu ja web-sivut. Niitä on hankala hahmottaa, mikäli ei osaa sujuvaa suomen kieltä. Työtön laatii nyt netissä oman työllistymissuunnitelmansa, jota päivitetään muutaman kuukauden välein ja joka ei tunnu johtavan mihinkään. Velvollisuus tulee suoritetuksi, mutta sama tyhjyys ja tekemättömyys jatkuu.
– Ennen oli hyvä, kun pystyi varaamaan ajan ja keskustelemaan. Nyt on hankala, kun vain puhelimella voi saada infoa ja kaikki tieto pitää hakea netistä, joka vaatii hyvää suomen kielen taitoa, kertoo Esther Pure omista kokemuksistaan.
Kohtaamisen haasteita
Koneinsinööri Ludmila Kemppainen vahvistaa suomen kielen taitoaan, sillä Suomessa vieraitten kielten lisäksi tarvitaan kotimaisen kielen osaamista, suomea tai ruotsia.
Lapissa työhön pääsee siivooja, kokki ja tarjoilija, mutta rekkakuskeille, autonkorjaajille ja insinööreille työpaikkoja ei ole. Ludmila Kemppainen on koneinsinööri, jolla on työkokemusta isosta alan teollisuusyrityksestä.
– Ongelmani on, että en puhu englantia, joka insinöörin työssä Suomessa olisi tarpeen. Puhun saksaa ja nyt Rovaniemellä yliopistolla opiskelen lisää suomea. Aika vaikea on vaihtaa ammattialaakin, mutta toivottavasti suomen kielen opintojen jälkeen se olisi mahdollista.
Shaista Tasneem valmistui ammattikoulusta leipuriksi ja opinnot jatkuvat.
– Juuri hain kokin koulutukseen, sillä Rovaniemellä on paljon kokin työpaikkoja auki, mutta ei leipureille.
Yousra Alasaad toimi kotimaassaan matkaoppaana. Työkokemusta avustavan ohjaajan tehtävistä tuli kesällä Kittilässä. Työ oli sellaista, jossa viihtyi, sitä osasi ja halusi tehdä. Kittilään pääsi hyvin linja-autolla ja paikkakunta tuntui mukavalta. Vastaava muutaman kuukauden työtehtävä Tervolassa olikin jo toinen juttu. Olisi maksettava vuokra asunnosta sekä Tervolassa että Rovaniemellä ja kuljettava työmatkat julkisella liikenteellä.
– Kun laskin yhteen liikenteen aikataulut ja matkakulut, verot ja elämisen menot, ei tarjottu kokopäivätyön 1700 euron kuukausipalkka riitä, vaikka työ olisi tosi ihana.
Arktisessa keskuksessa elintarviketutkimusta tekee Dele Raheem, jolla työ vastaa hankittua yliopistokoulutusta.
– Olen töissä aina kun rahoitusta löytyy, eli koko ajan pitää tehdä hankehakemuksia, ja niitten hyväksytyksi tulemisesta riippuu, miten paljon palkkatyötä voi saada.
Yrittävää ei palvelu kohtaa
Oman yrityksen aloittamiseen toivotaan neuvoja.
– Työllistyn osuuskunnan kautta, ja opin yrittämistä tätä kautta. On kuitenkin vaikea aloittaa ihan omaa yritystä, jos ei ole riittävästi tietoa. Tuli yllätyksenä, että täällä on myös pitkät loma-ajat, ja asiakkaat ovat pois kauan aikaa paikkakunnalta kesällä. Näihin asioihin olisi hyvä saada neuvoja, toivoo Li Zhang.
20 vuotta vaatekauppaa yrittäjänä omassa kotimaassaan pitänyt Khan Muhammad on ollut vaatetusalan työkokeiluissa Rovaniemellä.
– Asiakkaita ei kuitenkaan ole niin paljon, että nykyisen henkilökunnan joukkoon pääsisi palkkatöihin, mutta olen yhteen työnantajaan yhteydessä säännöllisesti. Toiveeni on perustaa oma vaatealan yritys, mutta tuntuu, etten tiedä mistä saisin neuvoja.
Kotimaassa ammattilainen, täällä ei mitään
Kokemusta on myös yrittäjästä, joka otti maahan muuttaneita tutustumaan tiloihinsa ja työhön ja antoi ymmärtää, että sieltä voisi saada palkkatyötä. Kun useampi otti yhteyttä yritykseen henkilökohtaisesti, työtä ei ollutkaan tarjolla. Ei kielitaitoiselle maahan muuttaneelle, mutta suomalaistaustaiselle kyllä.
Omaa ammattiosaamista pääsisi näyttämään, tulemaan paikallisten kanssa tutuiksi ja verkostoja luomaan, jos siihen olisi tilaisuuksia. Esimerkiksi jos hollantilainen ja kiinalainen ammattikuljettaja saisivat mahdollisuuden näyttää ajotaitoaan ja asiakkaiden palvelemista kuljetusalan yrittäjille, voisi se synnyttää luottamusta. Samalla tulisi ymmärretyksi, että joissakin tilanteissa asiakas ymmärtää usein vain suomea.
Suomen kieli kutoo yhteen
Suomen kieli on yhteinen kieli, joka yhdistää pohjoiseen muualta muuttaneita. Suomea tarvitaan, kun työnhakija soittaa työhakemuksensa perään, ja varmistaa, onko hakemus yleensä tullut edes perille. Suomeksi kannattaa myös kysyä, voiko tulla tapaamaan työnantajaa ja esittäytymään. Työn hakua ei kannata jättää pelkän sähköpostin varaan.
Lue Lappilainen lehti maksutta täältä
