Lapissa toimivat kaivokset ovat osa arktisen alueen kaivostoimintaa, jonka hyödyt ja haitat jakautuvat epätasaisesti. Suomessa riskinä nähdään, että kaivostoiminta muuttaa ympäristöä ja haitalliset vaikutukset kestävät vuosikymmeniä.
Kohti kestävää kaivostoimintaa
Luonnonvarakeskus (Luke), Lapin yliopisto ja Geologian tutkimuskeskus ovat yhdessä tutkineet, mitä alan tutkimusjulkaisuissa todetaan. Tutkimuksista selvisi, että muutokset kaivosten ympäristössä kestävät vuosikymmeniä ja näkyvät raskasmetallipitoisuuksina alueen kasveissa ja eläimissä. Muutoksia voi syntyä myös eri lajien lisääntymisessä ja monimuotoisuus heiketä.
– Riskien ja haittojen ennaltaehkäisyä koskevia ympäristötutkimuksia on yllättävän vähän, samoin kuin ilmastomuutoksen vaikutuksia ennakoivia tutkimuksia. Esimerkiksi ikirouta-alueiden sulaminen saattaa lisätä hapanta kaivosvalumaa, joka voi lisätä kaivoksista maaperään kulkeutuvien raskasmetallien määrää, kertoo julkaisun vastuukirjoittaja professori Anne Tolvanen Lukesta.
Uhkana myös rahan siirtyminen ulkomaille
Kaivostoiminnasta saadaan kaivospaikkakunnalle isoimmat hyödyt silloin, kun malminesiintymiä alueelta etsitään. Harvaan asutuilla seuduilla arktisessa Kanadassa tai Grönlannissa kaivosten työväki tulee usein muualta, jolloin paikalliset palvelut eivät kehity eikä taloudellista hyötyä alueille paljoa jää.
– Talousvaikutusten tutkimuksissa ei useinkaan ole otettu huomioon kaikkia kaivostoiminnan vaikutuksia, kuten esimerkiksi ympäristövaikutuksia ja vaikutuksia julkisten palveluiden tuottamiseen. Myös Suomessa kaivostoiminnan ympäristö- ja maisemavaikutusten pelätään heikentävän esimerkiksi matkailun toimintaedellytyksiä, sanoo Tolvanen.
Lappilainen