Ilmaston lämpeneminen saa pohjoisen suot varastoimaan enemmän hiiltä kuin tähän asti on ymmärretty. Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että pitenevä kasvukausi ja soiden kyky varastoida hiiltä turpeeseen tekevät pohjoisen pallonpuoliskon soista tärkeitä ekosysteemejä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Soiden ilmastoa viilentävä vaikutus näyttää kuitenkin kestävän vain 2100-luvulle.
Kun ilmasto lämpenee, kasvukausi pohjoisessa pitenee ja antaa soiden kasveille enemmän aikaa sitoa yhteyttämisen kautta hiilidioksidia ilmasta. Kasvien kuollessa niiden jäänteet vajoavat soiden märkään maahan, ja maaperän märkyys ja hapettomuus hidastavat jäänteiden hajoamista. Epätäydellisesti hajonneista jäänteistä syntyy turvetta, ja turpeesta puolet on hiiltä.
Muutoksia ilmakehässä
Tulevina vuosikymmeninä pohjoisen soiden kasvit poistavat ensin nykyistä enemmän hiiltä ilmasta. Sen jälkeen suot varastoivat hiiltä turpeeseen sen sijaan, että hajoamisessa syntyvä, ilmastoa lämmittävä hiilidioksidi palaisi heti ilmakehään. Pohjoisen suoalueilla ilmaston lämpeneminen saattaa hidastaa ilmastonmuutosta.
Kasvit sitovat hiiltä itseensä myös metsissä, mutta niissä hiilen kierto takaisin ilmakehään on nopeampi. Suossa kasvien jäänteiden hajoaminen on hitaampaa ja siksi suot ovat tärkeitä pitkäikäisiä hiilinieluja, jotka varastoivat jo nyt enemmän hiiltä kuin maailman koko kasvillisuus yhteensä.
Suomalaisia turvenäytteitä Britanniaan
Tulevien vuosikymmenten aikana suot voivat varastoida hiiltä enemmän kuin tähän mennessä on ymmärretty. Kansainvälisen tutkimusryhmän arvion mukaan vuoteen 2100 mennessä hiiltä varastoituu soihin noin viisi prosenttia enemmän kuin tuhannen viime vuoden aikana.
Kun englantilainen Exeterin yliopisto keräsi ja analysoi viime vuonna tutkimusta varten turvenäytteitä eri puolilta maailmaa, mukana oli näytteitä sekä Etelä-Suomen että Lapin soilta.
Suurin osa maailman soista sijaitsee kylmillä alueilla kuten Pohjoismaissa, Siperiassa ja Kanadassa. Ilmastonmuutosta hillitsevällä vaikutuksella on erityistä merkitystä Suomelle, koska Suomessa on soita poikkeuksellisen paljon. Suomen pinta-alasta kolmannes on soita. Niiden turvekerros voi olla 10 000 vuotta vanhaa ja kahdeksan metriä syvää.
Lappilainen