Kemijärveläinen opettaja, Toini Hamara veti ensi kerran happea keuhkoihinsa vuoden pimeimpänä päivänä, 21.12.1936. Hamara syntyi Kuusamossa, Kitkan rantamaisemissa, kauppiaspariskunta Korvan esikoisena.
Opettaja on hajulla ristimänimestään sen verran, että se oli hänen kotikylällään muodissa 1930-luvulla.
Toinin ydinperhe kasvoi yhteensä kuudella lapsukaisella. Tyttönen varttui sodan varjossa. Taistelujen tiimellyksessä sotajoukkojen jaloista oli paettava evakkoon. Olot olivat ankaria, nälkä poltteli ja pakkasessa paleli. Lehmiä vedettiin perässä, sisarkin syntyi evakkotaipaleella.
Opettajat Kuusamossa olivat saaneet Toinin vanhemmat vakuuttuneeksi, että tytöllä riittää päätä opiskeluun. Niin perhe päätti laittaa Toinin kouluun. Tytär nimittäin oli niin pieni ja heiveröinen, ettei isän mielestä olisi kyennyt elättämään itseään ruumiillisella työllä.
Toini lähti alun toisella kymmenellä ollessaan Kemijärvelle keskikouluun. Vanhemmat kasasivat vähistä varoistaan tyttärelleen ylöspidon, muuten koko kouluaika oli elettävä pennittömänä.
Elämä kirkastui, kun Toini pääsi Tornioon seminaariin. Silloin hän tiesi olevansa muutaman vuoden sisällä leivän syrjässä kiinni. Valmistuttuaan ensimmäinen virka löytyi Kemijärveltä, Räisälän koululta. Sieltä nuori kansankynttilä siirtyi Lehtolan ja Isokylän kautta Kallaanvaaraan, missä hän sivisti lapsia eläkepäiviinsä saakka.
Hiljattain 80-vuotissyntymäpäiväänsä viettänyt Hamara harrastaa kirjoittamista. Suuren sisällön elämään ovat antaneet lapsenlapsenlapset. Heitä on siunaantunut neljä poikaa, jotka vierailevat tämän tästä mummon mökissä.
Virkeä eläkeläinen muistaa jokaisen oppilaansa. Toini lähettää Lappilaisen välityksellä heille jokaiselle sydämellisiä terveisiä.
Toinin nimipäivää juhlitaan 12. tammikuuta.
Teksti: Elisa Javarus
Kuva: Hamaran kotialbumi
