Jätteenpolttoa tulee vähentää ja suojella vesistöjä. Asenteissa ja teoissa tarvitaan vielä muutoksia, todetaan Euroopan komission selvityksessä, jossa kartoitettiin ympäristöpolitiikkaa EU-maissa.
Selvitys luo pohjaa Euroopan tasolla laadittaville ympäristölaille, joilla parannetaan ihmisten elämää. Valtiot ja alueet tekevät päätöksiä ja me kansalaiset voimme tehdä enemmän veden ja ilman laadun parantamiseksi, lisätä kierrätystä ja suojella luontoa.
Pohjoisen huoli on kaikkien huoli
– Ilmastonmuutos, kestävä kehitys, arktinen yhteistyö, nämä ovat koko Suomen asioita, ei vaan pohjoisen Suomen huolena, toteaa Pauliina Haijanen, varatuomari, joka vaikuttaa Euroopan alueiden komiteassa ja luotsaa sieltä käsin parempia ympäristötekoja.
– Lapin liitto ja Rovaniemi ovat aktiivisia toimijoita ja mukana arktisen keskuksen saamisessa kaupunkiin. Vaikka taloudellisia edellytyksiä nyt ei ole, on Rovaniemi sijoituspaikkana keskukselle koko ajan taustalla, kertoo Haijanen.
Liisa Jaakonsaari nostaa esiin pohjoisen olosuhteet etenkin arktisella alueella, jossa olosuhteet ovat vaikeat ja riskit suuret.
– Meidän pitää ratkaista sellaisia haasteita kuin miten huippuolosuhteissa voi työskennellä, mitä edellytetään vaatetukselta, asumiselta ja työvälineiltä. Myös tuotteille tulee asettaa vaatimuksia, ja mitä ympäristön suojelemiseksi arktisella alueella on tehtävä.
Typpikuormitus Perämereen on kasvanut
Selvityksen mukaan Suomen vesien suurin ongelma on hajakuormitus, ja että Suomen typpikuormitus esimerkiksi Perämereen on kasvanut. Huolta aiheuttavat myös metsän ekosysteemien lannoitteet, joiden myötä ravinteita huuhtoutuu Itämereen. Selvityksen mukaan Suomen pitääkin panostaa enemmän veden laadun parantamiseen vähentämällä maatalouden aiheuttamaa hajakuormitusta.
Ei polteta, vaan kierrätetään
Kehittämistä on myös yhdyskuntajätteen kierrätyksessa. Suomen pitäisi keskittyä jätteiden syntymisen ehkäisyyn sekä jätteiden kierrätyksen edistämiseen polttamisen sijaan. Luonnosta elantoa tekevässä Suomessa kierrätysaste vuonna 2014 oli 33%, Ruotsissa yhdyskuntajätteestä kierrätettiin 50% ja Saksassa peräti 64%.
Suomen kiertotalouspanostukset saavat selvityksessä kiitosta. Nyt kiertotaloudesta puhutaan ja Suomen hallitus on kohdistanut lisärahoitusta biotalouden, kiertotalouden ja cleantechin kehittämiseen ja investointeihin. Niiden avulla saadaan kehitetyksi uusia, älykkäitä ratkaisuja.
Lapissa kehitetyt älykkäät ratkaisut valmiina maailmalle
Pohjoisessa älykkään kunnan rakentaminen on vauhdissa. Lapissa testataan energiatehokkaita autoja, valmistetaan kylmiin olosuhteisiin sopivia asusteita ja kehitetään terveellistä ruokaa globaaleille markkinoille. Lapissa on osaamista, joka pystytään tuotteistamaan laajoille markkinoille, lisäämään työllistymistä ja hyvinvointia, kun elinvoimaisista kunnista pidetään huolta. Vastikään saimme lukea Sodankylään rakennettavasta kokonaisesta uudesta asuinalueesta, älykkäästä kylästä.
Uudet kuntapäättäjät ovat uusien ratkaisujen edistäjiä
Tulevaisuuden pohjoista maakuntaa siivittävät uudet ratkaisut. Tarvitaan asuntoja ja julkisia rakennuksia, joissa ei ole homeongelmaa. Tarvitaan joukkoliikennettä, joka toimii ja joka pienentää hiilijalanjälkeä. Tarvitaan lisää kevyen liikenteen väyliä polkupyöräilijöille, lisää viihtyisiä keskusta-alueita kaupunkeihin. Jätteiden määrä tulee saada vähenemään ratkaisevasti ja rakentaa energiaa hyödyntäviä laitoksia ja kierrättää paljon nykyistä enemmän.
Kuvan jälkeen vinkkejä miten omaa kuntaasi voi rakentaa ympäristöystävällisemmäksi.
Pohjoisessa voidaan tehdä enemmän veden ja ilman laadun parantamiseksi, lisätä kierrätystä ja suojella luontoa. Idylli lappilaisesta luonnosta elää vahvana. kuva: Riitta Kemppainen-Koivisto
Rakenna itse kuntasi älykäs malli
Älykkyyttä on taitava resurssien käyttö ja säästäminen. Haluaisitko itse asua paikkakunnalla ja kodissa, jossa:
* älypuhelin ilmoittaa, kun roskakori on täynnä.
* jätteiden lajittelu toimii, ne kerätään hyötykäyttöön ja kierrätetään.
* aurinkoenergiaa on saatavilla ja talojen katoilla kasvaa puutarha.
* koululaisten ideat kierrätyksestä kerätään vuosittain kokoon kunnan Ekoslush-tapahtumaan. Tapahtumassa esitellään 10 ideaa ja valitaan niistä toteutettavat ideat osaksi kunnan ekologista ohjelmaa.
* ystävyyskunnat innostetaan Webinaariin kertomaan oman kunnan valinnoista, jotka ovat toteutettavasti toisessa maassa ja toisenlaisissa olosuhteissa.
* matkailijat pääsevät mukaan oppimaan kuntasi tavasta pitää luonnosta huolta ja lyhentämään hiilijalanjälkeä.
* luonnonmateriaaleista valmistetut älykkäät vaatteet säästävät luontoa, ne voidaan kierrättää ja niitä on turvallista käyttää.
* kerätään talteen hylätyt polkupyörät, jotka korjataan ajokuntoon. Perustetaan kunnan oma malli vuokrapyöristä ja saadaan ihmiset liikkeelle.
* julkiset rakennukset ja kodit lämmitetään ja viilennetään energiaa kierrättämällä.
* katujen hulevedet saadaan talteen ja hyötykäyttöön.
* autoilu vähenee, julkinen liikenne toimii matalalattia-linja-autoilla, jotka ovat vähäenergisiä, siirrytään biopolttoaineen käyttöön.
* kuntalaisten elämänlaatua parannetaan lisäämällä viheralueita, viherkattoja ja ympäristöä luonnollistamalla.
Pohjoisessa voidaan tehdä enemmän veden ja ilman laadun parantamiseksi, lisätä kierrätystä ja suojella luontoa. Idylli lappilaisesta luonnosta elää vahvana.
Teksti: Riitta Kemppainen-Koivisto
Lappilainen lehden saat luettua maksutta täältä
