Erkki Tiesmaa (1907-1969) keräsi nuorena tutkijana mittavan aineiston poronhoidon sanastosta kieli- ja kansatieteen väitöskirjaansa varten. Työ saatiin päätökseen, kun poromiehen poika, tohtori Markku Varis Sodankylästä toimitti Tiesmaan aineistosta Suomalaisen poronhoitosanaston.
– Aineiston viimeistely vaati toimitustyötä. Aihe on minulle läheinen, sillä olen poromiehen poika Sattasniemen paliskunnasta ja itsekin poromies. Ajattelin, ettei suomen kielen tutkijoiden joukossa ole välttämättä toista poromiestä eikä ehkä tule, joten työ on hoidettava loppuun, Markku Varis pohtii.
Tutkimusmatka Kittilään
Teos pohjautuu Erkki Tiesmaan tutkimusmatkoihin 1930-luvulla Suomen poronhoitoalueelle sekä sota-ajan Vienan Karjalaan vuonna 1941.
– Väitöskirjaksi tarkoitettu käsikirjoitus sisältää yli 2500 hakusanaa, mikä on osoitus arvokkaasta elämäntyöstä. Jokainen alkuperäinen sana on tarkastettu nykytietämyksen valossa, jolloin alkuperäiseen käsikirjoitukseen on täytynyt tehdä muutamia periaatteellisia ja käytännöllisiä muutoksia, mutta kestävä ydin on Tiesmaan kirjoitusta, Markku Varis selventää.
Keruumatka Tiesmaalla alkoi kesällä 1931 Kittilästä ja jatkui vuosittain eri puolilla poronhoitoaluetta talvisodan syttymiseen saakka. Tiesmaa kirjoitti jokaisesta matkastaan kertomukset, joista ilmenivät hänen reittinsä, aikataulunsa ja haastatellut henkilöt. Tiettyjen kielimestareiden kuten Antti Palojärven ja hänen poikansa Tuomman roolit olivat keskeisiä ja muun muassa heidän kauttaan Tiesmaa sai perehtyä sanaston lisäksi myös porojen paimentamiseen Enontekiön Palojärvellä.
Sotien jälkeen vuonna 1947 Tiesmaa valittiin Pelloon perustetun yhteiskoulun rehtoriksi. Rehtorikautta kesti 18.2.1969 saakka, jolloin hän menehtyi sydänkohtaukseen kesken oppitunnin. Hänen merkityksensä Pellon kotiseututyölle ja kulttuuri- ja urheilutoiminnalle oli mittaamaton. Hän muun muassa johti mieskvartettia ja sekakuoroa, toimi urheiluseura Pellon Ponnen puheenjohtajana, ohjasi näytelmäkerhoja, kirjoitti ja puhui. Pellosta hän löysi myös Kerttu-puolison ja pariskunnalle syntyi kaksi poikaa.
Kirjan on kustantanut Väyläkirjat Oy
Teksti ja kuva: Maarit Simoska
Pääset lukemaan Lappilaisen täältä
Lukeminen ei maksa mitään, eikä tarvitse kirjautua mihinkään.
Kännykällä lukijoita suosittelen lataamaan ISSUU apin, jonka kautta lukeminen sujuu näppärästi.
