Kun Lappi selvisi sodasta, viilenivät monet tunteet rajanaapurin kanssa. Kylmän sodan kaudeksi tituleeratusta ajanjaksosta on monella vielä paljon tuoreita muistoja jäljellä. Näitä on koottu Kylmää sotaa Lapissa -kirjaan. Tekijät ovat haastatelleet 41 lappilaisen ja 25 muualla asuvan muisteloita Suomen ja Neuvostoliiton ajoilta Lapin näkökulmasta. Lapin lottien toimintaa kirja valottaa myös.
Saamelaisalue politiikan keskiössä
Kirjassa kerrotaan, miten silloinen Neuvostoliitto suunnitteli saamelaisalueelle Samojedien neuvostotasavaltaa, jonka pääpaikaksi olisi tullut Murmansk. Neuvosto-Lapin syntyä edistämään perustettiin Lappalaisten vallankumouksellinen vapautusrintama RVBFL vuonna 1952.
Oula Näkkäläjärvi oli tekijämiehiä, kun 1960-luvulta alkaen Inarissa on mitattu saamelaisten radioaktiivisuuspitoisuuksia rajan takana tapahtuneen ydinvoimalan räjähdyksen jäljiltä. Inarin saaressa asunut Paavo von Pandy aiheutti kylmiä väreitä naapurille ja ihmettelyä, mitä mies saaressa oikein tekee ja millä asialla on. Kun Inarinjärven jäälle putosi vuonna 1985 ohjus, toi Heikki Lampela paikan päälle Joulupukin tapahtunutta ihmettelemään. Tuolloin punanuttu ei poliittiselle eliitille ollut hyvän tahdon hahmo, vaan ennemminkin ulkopoliittinen provokaatio.
Rajalta rajalle
Sallan Vilho Kellokumpu on saanut elinaikansa tuntea vihaa sodan ajan saksalaisyhteyksistään. Jorma Kaija muistelee Suomen ja Neuvostoliiton rajalla ollutta vartioasemaa, jota Suomen puolelta pojat tiirailivat muulla kuin peruskiikareilla. Siitä saivat oven taakse mutkien kautta viestiviejän koputtelemaan parin tunnin päästä ja kehoituksen olemaan tiirailematta enää.
Enontekiön Risto Anunti muistelee, millaista oli muokata latua 1970-luvulla presidentti Kekkoselle, joka saapui Porojärvelle keväthankihiihtoa harjoittamaan. Erkki Hulkko avaa saloja Lapin poikittaisliikenteen valmisteluun, ja selväksi tulee, miksi Inarin ja Enontekiön väliä kulkeville ei vieläkään kunnon maantietä ole saatu aikaiseksi.
Rovaniemen Moskova
Jorma Savukoskimuistelee, miten Rovaniemen työväentaloa kutsuttiin Moskovaksi. Pentti Tirrin mielissä on uhka, jota koettiin, kun Norvajärvelle rakennettiin Suomessa kaatuneiden saksalaisten muistoksi mausoleumia vuonna 1963.
Tiedotusvälineiden edustajien kallellaan olosta tietää hyvin Heikki Tuomi-Nikula, joka vietti leppoisia saunailtoja aikoinaan päätoimittajan roolissa presidentti Koiviston seurassa. Tuomi-Nikulalta löytyy myös arvioita nykyiseen Lapin saamelaisten väliseen vastakkainasetteluun.
Nykyisin itäisestä naapurista ei kovin paljoa tarinoita synny. Lieneekö syynä sen, kun nykymenosta ”huomaavainen herrasmies” Esko-Juhani Tennilä paheksuu käytäntöä, jossa Rovaniemen kaupungin edustajat vierailevat tiuhaan kyllä Kiinassa, mutta Venäjällä ei käy enää kukaan.
Riitta Kemppainen-Koivisto
