Työtä Lapin nuorten puolesta

Sallassa on tällä viikolla koolla Lapin kuntien nuorisotyöväkeä pohtimassa nuorisotyön muutoksia ja mikä painopiste kunnissa otetaan. kuva: Petteri Salmijärvi

Sallassa kokoontuu tällä viikolla iso kaarti Lapin nuorisotyöntekijöitä. Liki 150 alan ammattilaista on koolla pohtimassa, mihin suuntaan nuorisotyö on menossa ja mitä on odotettavissa, kun nuorisolaki uudistuu vuoden 2017 alussa.

Lapissa 150 nuorisoalan ammattilaisen saaminen koolle yhtä aikaa on iso saavutus. Lapin nuorisotyöntekijäpäivät ovatkin keskeinen Lapin aluehallintoviraston koulutus ja kokoontumisajo 21 Lapin kunnassa työtä tekevälle nuorisoalan henkilöstölle. Kauimmaiset osallistujat ovat Espanjan Ibizalta ja Meksikosta, Ranuan kunnan vapaaehtoistyöntekijöitä.

Pääpaino nuorten kasvattamisessa

Lapissa kuntien nuorisotyön pääkohderyhmä on 13–15-vuotiaissa nuorissa. Peruskoulua käyvät yläasteikäiset halutaan ohjata kohti toisen asteen koulutusta, päihteettömyyttä ja muutenkin hyvää elämää.

Kuntien lisäksi nuorisotyön ammattilaisia on palkattuna seurakunnissa, järjestöissä ja hankkeissa. Lähes kaikissa kunnissa toimii nuorten työpaja, joka on matalan kynnyksen paikka saada arkeen aikataulua ja järjellistä tekemistä. Usein tarvitaan aikuinen, joka on rinnalla kulkemassa ja tukemassa, kun nuori pohtii tulevaisuuden ammatin valintaa ja hyvää elämää.

Nuoriso-ohjaajat alan ammattilaisina

Sallassa on koolla eniten nuoriso-ohjaajia, yli 50. Lisäksi osallistujia on järjestöistä, seurakunnista ja erilaisista hankkeista. Työtä he tekevät nuorten parissa nuorten työpajojen lisäksi etsivässä nuorisotyössä, kouluissa, nuorisotiloilla, järjestöissä. Huolta kannetaan siitä, että nuori voisi vaikuttaa paremmin oman elämänsä valintoihin, saisi tietoa päihteiden käytöstä ja oikeaa apua mielenterveyden ylläpitoon.

Sallasta paikan päällä on nuoriso- ja liikuntatoimenjohtaja Petteri Salmijärvi.

-Odotan, että muista kunnista tulee nuorisotyöntekijöitä, joilta kuulee, mitä lakimuutos tuo muihin kuntiin. Ja mitä ennaltaehkäisevyys heidän nuorisotyössään merkitsee.

-Kemistä tulee Sallaan vierailulle Puuhapaku, liikkuva nuorisotila. Helpoittaisko se meidän tekemistä täällä, jossa nuoret on ripoteltu pitkin kyliä. Voisko tällaista kierrättää eri kunnissa, Sallasta ja Kemijärvelle ja eteenpäin?

Nuoria on kuultava

2000-luvun suurin mullistus nuorisotyössä on ollut se, että kunnissa on otettava nuorten mielipiteet paremmin huomioon päätöksiä tehtäessä. Kuntiin on esimerkiksi perustettu nuorisovaltuustoja tai vastaavia nuorista koottuja vaikuttajaryhmiä ottamaan kantaa kunnan päätöksen tekoon. Tälle työlle on kuntalain mukaan varattava riittävät toimintaedellytykset. Uusi nuorisolaki vahvistaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Tavoite on saada nuorten ääni kunnista kuulumaan paremmin myös valtakunnan tasolla.

Suuntana syrjästä takaisin keskitielle

”Suomi nuorten kasvuympäristönä” -tutkimuksen mukaan kolmanneksella suomalaisista nuorista on hankaluuksia siirtyä koulutukseen ja koulutuksesta työelämään. Huolta nuorista kannetaan presidentti Sauli Niinistöä myöten. Hänen mukaansa hankaluudet siirtymävaiheissa ovat huolestuttava trendi, joka erottaa meidät negatiivisesti muista pohjoismaista, joissa nuoret löytävät paremmin tiensä elämän syrjään kiinni.

Kun vuonna 2012 nuorista 76% tunsi kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan, oli luku viime vuonna 56 %. Trendi on presidentin mukaan huono ja kasvualustaa tuleville ongelmille.

Nuorten saaminen koulutukseen ja työelämään on kimmoke etsivän nuorisotyön tekijöillä, joita löytyy lähes kaikista Lapin kunnista. Heillä on huolenaan saada nuoret pysymään opinnoissa, saamaan kokemuksia työn teosta ja pitämään itsensä kaidalla tiellä.

Kun koulutuspaikat ovat keskittyneet tiettyihin kasvukuntiin, tulee se olemaan selvä haaste tuleville vuosille.

Maakuntauudistuksen myötä odotetaan, että nuorisotyön asema kunnissa tulee vahvistumaan.  Vuoden 2019 alusta kuntapäättäjien päätehtävä on pitää huolta koulutuksesta, vapaa-ajan palveluista, kaavoituksesta ja kuntien elinvoimasta. Näin nähtynä nuoret ja nuorisotyön arvo kunnissa vahvistuu. Näin toivovat ainakin Sallassa koolla olevan ammattilaiset. Sallassa käsityksiään tulevaisuuden työstä nuorten parissa esittävät mm. tulevaisuustutkija Ilkka Halava, lehtori Virpi Vaattovaara, tutkija Tomi Kiilakoski.

Teksti: Riitta Kemppainen-Koivisto 

Tietolaatikko

Lapissa 56 226 nuorta (31.12.2015, Tilastokeskus).
Lapin kunnissa 51 nuorisotyöntekijää (nuorisotilastot.fi 2015). Lisäksi järjestöjen, hankkeiden ja seurakuntien palkkalistoilla olevia ja vapaaehtoisia.
Nuorisotyön pääkohderyhmä 13–15-vuotiaat.
Lapissa n.30 etsivän nuorisotyön tekijää.
20 Lapin kunnassa nuorten työpajatoimintaa.