Jänkä kertoo merkittäviä Lapin kulttuurikuulumisia kevätnumerossaan. Inariin suunniteltiin kotiseutumuseota, mutta ajatuksen pohjalta syntyikin ainutlaatuinen Inarin tarinoiden perinnearkisto.
Kulttuuriprojekti saatettiin loppuun Eija Leivon johdolla. Hän kertoo Jänkä-lehdessä, kuinka perinnearkisto syntyi ja mikä merkitys sen keräämisellä on. Arkisto on äänitteinä kenen tahansa kuunneltavissa.
Kaamasessa vaikuttava pitkän linjan kääntäjä Kaija Anttonen kyllästyi odottamaan käännöstensä julkaisemista ja perusti kustantamon Kieletär Inari. Kaija paljastaa ensimmäisen vuoden vaiheita kustantajana: kiireistä, kirjamessuista ja rahan vähyydestä.
Martta Alajärvi on työskennellyt inarinsaamen kielipesä Piäjussa. Leikkien keskiössä ovat lappilaisen elämän arkipäivän puuhat, kuten kuivalihan laittaminen ja kalojen narraaminen pilkillä. Puuhien lomassa opitaan ja kehitetään saamen kieltä.
Jänkä turvapaikanhakijoiden parissa
Jänkä on seurannut Lapin kansainvälistymistä turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevien näkökulmasta. Anne Seppälän ja Mikko Kellokummun työpaikka on Kemijärven vastaanottokeskuksessa. Lehdessä kerrotaan, millaista on perehdyttää turvapaikanhakijoita Suomen kieleen ja suomalaiseen kulttuuriin. Historia muistuttaa muuttoliikkeestä myös pois päin Suomesta. Jänkä julkaisee Sallan kunnan järjestämän Suuri Ruotsiin muutto -tarinakilpailun voittajakertomuksen Alku.
Markku Kokkola on haastatellut lappilaislähtöistä kirjailijaa Katja Kettua, jonka kirjailijantähti on noussut kohisten. Katariina Angeria ja Katri Puranen esittelevät esitystaideprosessia Hiljaisia juurtumisia, jossa keho ja ympäristö kohtaavat. Leena Neitiniemi-Upola kertoo Kittilän Alakylän historiasta ja nykypäivästä.
