Työhyvinvoinnin nimissä on synnytetty työnohjausta, coachingia, mindfulnesta, valmennusta, ja kaikille näille näyttää olevan kysyntää. Työntekijät tarvitsevat huolenpitoa ja johto haluaa parantaa työntekijöiden hyvinvointia, pitää työntekijät hyvinvoivina ja tuottavina yritykselle. Nämä kaikki palvelut auttavat työntekijää pysähtymään ja tutkimaan omaa tapaansa tehdä työtä ja ylipäätään suhdetta työn tekemiseen.
– Olen joskus taannoin kuullut vanhemmalta kollegalta lauseen: Työssä ja rakkaudessa ihmiset tuppaavat olemaan tosissaan, siksi on tärkeää ottaa vakavasti mitä ihminen kertoo omasta työstään ja sen sisällöstä. Tätä oppimaani lausetta olen pyrkinyt noudattamaan omassa työssäni työnohjaajana, kertoo Tarja Taavo, joka toimii työnohjaajana, seksuaalineuvojana ja joogaohjaajana omassa Kasvuketju-yrityksessään.
Työ ei saa olla kaikki
Taavo on huolissaan trendistä, jossa työstä tuntuu tulevan rajattomaksi, oma hyvinvointi unohtuu ja läheiset kärsivät.
– Ovatko oikeasti esimiehet vaatimassa enemmän kuin sen tuntimäärän mitä työsopimuksessa lukee, vai onko se jotain sellaista meidän sisälle rakennettua, että alamme itse vaatia itseltämme? Mitataanko arvoni sillä, mitä teen työkseni tai kuinka paljon teen määrällisesti työtä? Minun mielestäni ei, vaan jokainen ihminen on arvokas jo omalla olemassa olollaan, antaa Taavo kritiikkiä työelämän nykymenosta ja tahdista.
Löydä tasapaino itsessäsi
Silloin kun ihminen alkaa oivaltamaan kuka hän on ja mitä elämältään haluaa, aletaan olla oikealla tiellä oman hyvinvoinnin suhteen. Taavo on pohtinut oman työuransa aikana tasapainoa, joka syntyy työn ja henkilökohtaisen elämän välille.
– Olen tullut siihen tulokseen, että jos työssä kaikki palaset ovat kohdallaan ja saa tehdä sitä työtä missä omat kyvyt, taidot ja innostus kohtaavat, kestää kotielämän haasteitakin paremmin. Mutta jos työssä ei kaikki ole kohdallaan, ei hyvä kotielämä jaksa kannatella kovinkaan pitkään.
Älä anna palkkatyön määritellä liikaa
Usein kun esittelemme itsemme uudelle ihmiselle, kerromme lähes poikkeuksetta, mitä teemme työksemme. Jos tätä ei kerrota heti, niin kohta sitä meiltä kysytään.
– Mitäpä jos kääntäisitkin lauseen kysymykseksi: Mitä työ tekee minulle?
Taavo on vakuuttunut, että tästä kysymyksestä ihminen pääsee kuulostelemaan omia tuntemuksiaan myös kehollisesti: kiristävätkö hartiat, heräätkö klo 3 yöllä, eikä uni enää ota tullakseen, onko päänsärky viikoittaista, kipeytyykö selkä, etkö enää kuukausiin ole jaksanut iltaisin tehdä muuta kuin pitää sohvaa paikoillaan kaukosäädin seurana. Taavo neuvoo:
– Mitäpä jos aloittaisit siitä, että olet läsnä kulloisessakin hetkessä mitä teet. Kun olet töissä, muistaisit että työaika on työnantajasi sinulta ostamaa aikaa, josta saat korvaukseksi palkkaa. Silloin kun olet kotona, se on sinun omaa aikaasi, joka pitää sisällään sinut itsesi, perheen, läheiset, ystävät ja harrastukset sekä tietenkin levon. Tällä ajattelulla pääsee jo todella pitkälle.
Opi hengittämään
Taavolla on tarjota apua stressaaville ja työn uuvuttamille. Vastaus on yksinkertaisesti tietoinen hengitys, joka on monelle vaikeaa.
– Hengitys on tehokkain tuntemani työkalu, jolla voimme vaikuttaa hermostomme toimintaan. Keho ja mieli rentoutuu ja jo muutaman minuutin rauhallinen syvähengitys saa laskemaan stressitasoa. Tämä puolestaan saa mielemme keskittymään tähän hetkeen, mikä on mielestäni yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin tekijöistä.
– Joogaystäväni hupparin selässä lukee: Muista hengittää. Uskon, että hänelle tietoinen hengittäminen on jo tuttua. Mitäpä, jos hankkisimme porukalla tällaiset hupparit ja laittaisimme tietokoneen ja kännykän ruudulle tekstin: MUISTA HENGITTÄÄ.
Tarja Taavo neuvoo uuden vuoden aluksi ottamaan tänäkin vuonna asiat vastaan sellaisina, kun ne tuppaavat tulemaan. Henkka Hyppösen sanoin: nautitaan raakana.
