Moni on kiinnostunut kohentamaan lähiympäristöään viihtyisämmäksi ja myös viljelemään hyötykasveja kotipihallaan. Kaupungeissa kaupunkiviljelmille sopii syötäviä herkkuja, ja sen toteutukseen voi valjastaa koko talon väen. Tällainen puuha kiinnostaa myös pohjoisen asukkaita ja moni onkin jo viritellyt puutarhataitojaan kesän kynnyksellä.
Kaikki pihalle nauttimaan kesästä
Hannele Simonen jakaa mieluusti omia kokemuksiaan pihan hoidosta ja pohjoisessa selviytyvistä lajikkeista.
Ennen oli tapana virittää pihalle kyltti: ”Älä tallaa nurmikoita” nurmikon reunaan kadun varteen. Viheralueet aidattiin ja lähinnä estettiin, ettei kukaan pääse kulkemaan ja leikkimään viherkentällä. Nyt pihoja kalustetaan keinuilla, tuodaan hiekkalaatikon viereen ruokailukalusto tuoleineen ja istutetaan kaunista katseltavaa yhteiseen penkkiin ja toivotelaan ihastelijat tervetulleiksi.
Kesäkuun alkuun venähtäneet kevättalkoot on hyvä aika ja paikka pyytää mukaan asiantuntijoita kertomaan viljelyn iloista ja haasteista. Monella paikkakunnalla on myös aktiivisia puutarhayhdistyksiä. Tällainen toimii Rovaniemellä, ja Hannele Simonen toimii Suomen puutarhaliiton pohjoisena yhdyshenkilönä. Hannele on aiempina vuosina osallistunut Avoimet ovet- puutarhatapahtumaan Rovaniemellä ja valmistelee nyt tämän kesän pihaidylliään.
Mikä kasvaa hyvin Lapissa ja mitä ei kannata edes yrittää?
– Vanhat perennat ovat varma ostos, jos ne ovat ”täältä” kotoisin. Pihajasmike on yksi laji, jota pohjoisen leveysasteilla kannattaa kokeilla. Itselläni on 1-2. vyöhykkeellä kasvava Mahonia, joka alkaa kohta kukkia, vaikka muut kukkapenkit ovat vielä paljaat.
Miten neuvot lappilaisia pihan hoidossa, ettei tulisi pettymyksiä?
– Kasvikuvastot eri puutarhoilta ovat hyvä juttu, mutta kannattaa katsoa tarkkaan, missä kasvit viihtyvät. Kauniit kuvastot ovat upeita, kunhan muistaa katsoa kasvuvyöhykkeen, jossa laji viihtyy. Kokeilla voi kaikkea, kaikki kesät ovat erilaisia. Takuuvarmat kasvit ovat niitä, jotka menestyvät 6/7 vyöhykkeellä, kuten Rovaniemen seutuvilla.
Millainen ero on Rovaniemen ja Utsjoen kasvuolosuhteissa?
– Eroa on todella paljon. Mitä ylemmäksi mennään, sitä tarkempi saa olla. Mutta kokeilla aina voi, kunhan katsoo sopivan kasvupaikan.
Vartti päivässä
Jo vartin päivittäinen oleskelu tai työskentely puutarhassa nostaa kuntoa, laskee stressitasoa ja verenpainetta sekä saa mielen rentoutumaan. Puutarhatyöt ovat fyysisesti sopivaa liikuntaa, jossa kehon saa venymään ja pulssin sopivasti nousemaan. Vartti aurinkoisessa puutarhassa myös takaa kesällä D-vitamiinin saannin, jonka avulla vastustuskyky ja energisyys paranevat.
VINKIT TALOYHTIÖN PUUTARHAHARRASTUKSELLE
Yhteisöllisyys parantaa taloyhtiön henkeä
Hyvässä talonyhtiössä sovitaan pelisäännöt puutarhaharrastustoiminnalle. Yhtiökokouksessa rajataan alue, missä viljelyä voidaan harrastaa. Useimmiten talonyhtiö päättää budjetista ja hankkii paikalle viljelylaatikot, mullat ja perustyökalut viljelyä varten. On myös hyvä sopia ja tarvittaessa merkitä laatikot, jotka ovat varattuja aktiiviharrastajille tai vapaita kaikille. Yleinen käytäntö on, että kaikki saavat viljellä, hoitaa ja korjata satoa yhteisistä laatikoista kohtuuden periaatteella.
Silloin voidaan sopia myös hoidosta. Hyötyviljelmiin kannattaa valita kasveja, joista satoa voidaan korjata pitkin kesää ja valita joukkoon esimerkiksi syötäviä kukkia, jolloin puutarhan koristearvokin on taattu. Tavoitteena on hyvä kannustaa kokeilemaan enemmän uusia kasvituttavuuksia kuin viljelemään koko talven perunoita. Jatkuvasatoiset yrtit sopivat mainiosti yhteispuutarhaan.
Yrttispiraali sopii moneen pihaan ja toimii näyttävänä katseenvangitsijana, josta voi nauttia satoa tasaisesti kesän aikana. Kuva: Timo Taulavuori
Ätrsyjä chilejä ja mukavia naapureita
Taloyhtiön oma viljelmä parantaa yleistä viihtyvyyttä, kannustaa pitämään piha-aluetta siistinä, antaa mahdollisuuden tutustua naapureihin ja saa pihan näyttämään kodikkaammalta. Parhaimmillaan eri-ikäiset ja -taustaiset asukkaat löytävät yhteisen mukavan harrastuksen ja toisensa. Satoa voidaan hyödyntää esimerkiksi sadonkorjuujuhlissa. Lapset ja nuoret kannattaa ottaa mukaan toimintaan ja heille voidaan merkitä ihan omia viljelylaatikoita, joissa kasvaa sokerihernettä, basilikaa, mansikoita ja vaikkapa ärtsyjä chilejä.
Teksti: Riitta Kemppainen-Koivisto
Kaikki Lappilaisen puutarhajutut pääset lukemaan maksutta täältä
