Lapin maakuntamuseon vaihtonäyttelytilassa Arktikumissa Rovaniemellä avautui uusi erikoisnäyttely nimeltä ”Kuolajärveltä Sallaan”. Näyttelyssä on esillä Jaana Aholan henkilövalokuvia menetetyn Vanhan Sallan evakoista ja heidän jälkeläisistään.
Valokuvanäyttely Sallan evakoista Kuolajärveltä Sallaan tuo esiin muistoja menneiltä ajoilta.
– Se talavisota sytty ensin. Oli hernekeitto valamis koulun keittolassa ja justihin nostettu kattila pöyvälle, että aletahan syömähän, ku ovi reuvahti auki.
– Semmonen nuori sotilas huusi että äkkiä kotihin ja pitää valamistauva lähtöhön. Aikaa on kaksi tuntia. Ja ne sotilahat tulit ja poltit sitten ne talot ja koulun, ku me oli lähetty. Sinne se palo se hernekeitto.
Luovutetut alueet
Talvisodan jälkeen vuonna 1940 Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen lisäksi Sallan ja Kuusamon alueita. Muutaman vuoden kuluttua jatkosodan päättyessä 1944 myös Petsamo menetettiin ja jo kertaalleen menetetty Salla jouduttiin luovuttamaan uudelleen. Tuolloin Kuolajärvenä tunnettu vanha Salla jäi lopullisesti rajan taakse ja noin 3 700 ihmistä joutui jättämään kotinsa. Uuden itärajan taakse jäi yhdeksän kylää, kirkonkylänä toiminut Sallansuu, Sallatunturit ja kalarikkaat vesistöt.
Kuolajärveläiset olivat joutuneet jättämään kotinsa ja lähtemään evakkotaipaleelle jo talvisodan syttyessä 1939. Toiveita kotiinpaluusta eläteltiin, mutta sodan jatkuessa asuminen rajaseudulla kävi vaaralliseksi ja ihmiset evakuoitiin uudelleen vuonna 1944. Neuvostoliitolle luovutettu luonnonkaunis alue monenlaisine muistoineen jäi elämään evakuoitujen ihmisten mielissä. Lapin sota ja sen tuhot sekä raskaat rauhan ehdot mursivat evakkojen toiveet kotiinpaluusta lopullisesti.
Jälleenrakennus Sallassa
Kuolajärveläiset evakot joutuivat aloittamaan elämänsä alusta uusilla seuduilla. Suomelle jäänyt osa kuntaa jälleenrakennettiin ja sen uudeksi kirkonkyläksi tuli Märkäjärvi, jota nykyään kutsutaan Sallaksi. Menetetty Vanhan Sallan alue on nykyisin suureksi osaksi asumatonta erämaata.
Juuriltaan kuolajärveläinen Jaana Ahola on kuvannut Kuolajärveltä Sallaan -näyttelyyn alueen evakoita ja heidän jälkeläisiään. Henkilökuvaajana Ahola haluaa tuoda esille aitoja ihmisiä sellaisina kuin he ovat.
Kuvien lisäksi näyttelyssä on tarinoita, jotka on kirjoittanut haastattelujen pohjalta Erkki Yrjänheikki. Lisäksi esillä on vanhasta elämäntavasta muistuttavia ja edelleen Sallassa käytössä olevia ruokareseptejä ja esineistöä Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museosta. Näyttelyn valokuvat on otettu suurelta osin vuonna 2019. Kuvien henkilöt ovat Sallassa ja Muoniossa asuvia, joilla on vahva side menetettyyn Kuolajärveen.
Näyttely valottaa miten vanhan Sallan eli Kuolajärven rajantakaisen osan kulttuuri on säilynyt nykypäivään – ja kuinka historia elää edelleen Sallan alueen ihmisissä.
Näyttely on avoinna elokuun 23. päivään asti.
Lappilainen
