Aatos tarkoittaa runokielessä ylevää ajatusta. Miehen nimenäkin siitä tulevat mieleen hyvät ja viisaat ajatukset. Siksi sitä käytetään muissakin yhteyksissä, joissa halutaan painottaa, että jotain tehdään tai on tehty ajatuksella, ei huitaisemalla.
Esimerkiksi Aatos media tarjoaa laajaa nettiosaamista ja AATOS-artikkelisarjassa julkaistaan asiantuntija-artikkeleita. Käsityönä nahkasta valmistettavaa Utuan Aatos-reppua mainostetaan eleganttina vaihtoehtona työhön ja opiskeluun.
Lauluissa aatokset entävät ja lentävät korkealla ja kauas.
Rovaniemen Marraskoskella asuvan Aatos Nätyngin kohdalla nimi kuvaa hyvin miehen tämänhetkistä elämää. Rovaniemen kaupunginhallituksen jäsenenä hän on joukossa, jolta odotetaan viisaita ja kauaskantoisia ajatuksia erityisesti nyt syksyllä budjetintekoaikana.
– Siellä sitä niukkuutta jaetaan, Aatos hymähtää.
Hänellä ei ole tietoa siitä, miksi sai juuri tämän nimen. Yhtään Aatosta ei sukulaisten tai tuttavien keskuudessa ollut.
– Totta se on summassa sattuna! Mie olen ollu tyytyväinen siihen.
Lapsuudenkodissa Nätyngin perheessä oli seitsemän veljestä, joiden keskellä Aatosta sanottiin Kamuksi. Nykyisin tytär soittaessaan kysyy, että ”missä Atte?”.
Sellaista korkonimeä, jollaisen maaseudulla aikaisemmin helposti sai, Aatoksella ei ole.
Korkonimi muodostui henkilön etunimestä ja lisänimestä, jolla häntä kuvattiin. Esimerkiksi lyhyt ja vanttera Pekka sai olla elämänsä loppuun asti Pikku-Pekka.
– Siitä se tuli, mitä ihminen teki, miltä näytti tai miten käyttäytyi. Jos vaikka tunnettiin hunsvottina, niin korkonimi liittyi siihen, Aatos selittää.
Nimipäiviä tai muita merkkipäiviä ei Nätyngin perheessä ole kovin usein huomioitu.
– Harvoin piethän, mies toteaa ykskantaan.
Mutta jos kahvit keitetään, niin ottosia sentään pitää olla, ei ihan pujopääkahvia juoda. Aatoksen elävä ilmaisu tarkoittaa, että pöydässä on kahvin lisäksi muutakin tarjottavaa.
Teksti ja kuva: Riitta Tolonen
