Enemmän maitotuotteita, hedelmiä ja vihanneksia on luvassa peruskouluihin. Suomi ottaa käyttöön uuden EU:n koulujakelujärjestelmän, jossa tullaan myöntämään tukea maitotuotteiden ja hedelmien ja vihannesten hankintaan sekä lasten ja nuorten ravitsemuskasvatukseen.
– Syksystä alkaen Suomessa on tarkoitus tukea hedelmien ja vihannesten (hevi) tarjoamista koululaisille. Koulumaitotuki jatkuu periaatteiltaan samanlaisena kuin jo vuodesta 1995 alkaen ja se on käytössä myös päiväkodeissa ja oppilaitoksissa. Ensi syksynä koulut voivat hakea tukea myös hedelmistä ja vihanneksista, kertoo Pekka Sandholm maa- ja metsätalousministeriöstä.
Sandholmin mukaan koulumaitotuessa ei ole isoja muutoksia, mutta alustavien suunnitelmien mukaan tukea maksettaisiin vain nestemäisistä tuotteista ja luomulle korotettua tukea. Myös hevituki on korkeampi luomulle.
EU rahoittaa
Aiemmin osarahoitteista kouluhedelmätukea on pidetty Suomessa byrokraattisena ja raskaana toimeenpanna ja sen lisäarvo on nähty pienenä, koska meillä oppilaitoksissa tarjotaan maksuton ateria. Syksystä alkaen sovelletaan uudistettua EU-lainsäädäntöä, jossa maitotuen ja hedelmä- ja vihannestuen lainsäädäntöä yhtenäistettiin. Myös hedelmien ja vihannesten tuki muuttui kokonaan EU:n rahoittamaksi.
Uusi järjestelmä antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden vapaammin päättää tukitasoista ja tuettavista tuotteista kokonaisbudjetin puitteissa. Suomessa painotettaisiin muun muassa luonnonmukaista tuotantotapaa, kausiluonteisuutta ja saatavuutta ja lisäksi tuotteiden olisi vastattava ravitsemussuosituksia.
Tavoitteena terveellisempää syötävää
Osa tuesta käytetään toimiin, joiden tarkoitus on lasten ja nuorten ruokavalion muokkaaminen terveellisemmäksi, lisätä tuettavien tuotteiden kulutusta ja tutustuttaa lapset maatalouteen ja maataloustuotantoon. Tuen suuruus Suomelle on maidon osalta noin 3,8 ja hedelmien ja vihannesten osalta noin 1,6 miljoonaa euroa.
– Suomessa on aiemmin käytetty koulumaitotukea menestyksekkäästi, joten Suomen saama osuus maidon tuesta on historiallisen käytön perusteella selvästi lasten suhteellista osuutta suurempi, tähdentää Sandholm.
Koulujakelujärjestelmän toimeenpanosta säädetään tarkemmin kesällä annettavalla valtioneuvoston asetuksella, joka säätää esimerkiksi tuettavat tuotteet ja tukitason.
Lapparihanke edistää lapinlehmän jatkojalostusta
Lapinlehmän maidosta voisi jalostaa vaikka jäätelöä, viiliä, jugurtteja, juustoa. Tällainen paikallinen lähiruoka voisi kiinnostaa etenkin matkailijoita. Kuva: Anne Tuomivaara
Lapissa lähiruokaa ja luomua osataan arvostaa aina vain enemmän. Koululaisista moni on halukas syömään enemmän lähellä tuotettua ruokaa, mutta tarvitaan myös tuotteita tarjottavaksi Lapissa matkaaville ja oman maakunnan tuotteiden jatkojalostukseen. Yksi tällainen tuote on lapinlehmän maito.
Lapinlehmän maidosta olisi moneksi. Tarvitaan kuitenkin maitotilallisia, meijeristejä ja tutkijoita, jotta uusia tuotteita syntyisi ja yrittäjyys lisääntyisi.
Lappari-hankkeessa selvitetään lapinlehmän maidon tuotannon potentiaalia, määrää ja maantieteellistä jakautumista ja sitä, miten rodun maitoa ja sen hyviä ominaisuuksia voidaan hyödyntää nykyistä laajemmin. Kartoitushankkeessa selvitetään, voisiko Lapin matkailuelinkeino hyödyntää lapinlehmän omaleimaista maitoa ja siitä tehtyjä jalosteita ja samalla viedä eteenpäin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan paikallisen eläinrotumme tarinaa. Hanketta rahoittaa EU:n maatalousrahasto.
Teksti: Riitta Kemppainen-Koivisto
Lappilaisen pääset lukemaan maksutta täältä
