Tutkijat Päivi Magga ja Saara Tervaniemi kirjoittavat viime vuonna ilmestyneessä Kotiseutuliiton vuosikirjassa saamelaisten kotiseutuun liittyvistä erityiskysymyksistä, jotka liittyvät saamelaisten asemaan alkuperäiskansana neljän valtion alueella ja saamelaisten kotiseutua kohdanneisiin murroksiin.
Tarkastelu ei näin ollen rajaudu pelkästään Suomen saamelaisten kotiseutualueelle, johon kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen alueet sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa.
Siinä missä suomalaisen kotiseutututkimuksen keskiössä ovat erilaiset asiakirja-aineistot ja sukututkimus, saamelaisten suhdetta kotiseutuun voi lähestyä myös muiden kulttuuri-ilmaisujen kautta, sillä saamelaisten oma historiankirjoitus on pitkään siirtynyt suullisena. Esimerkiksi puku- ja joikuperinne kantavat mukanaan myös paikkaan ja sukuihin liittyvää tietoa.
– Kun saamelainen paikantaa puvun kantajan tiettyyn sukuun ja paikkaan, paikantuu puvun kantaja myös historialliseen jatkumoon, johon sisältyy tietoa sukujen vaiheista ja asuinpaikoista, kirjoittavat Magga ja Tervaniemi.
Suomalaistamispolitiikan myötä saamelaiset ovat joutuneet voimakkaaseen kielenvaihdon kierteeseen. Kun 50 vuotta sitten Suomessa saamea äidinkielenään puhui 75% saamelaisista, nyt saamen kieliä Suomessa puhuu enää 24% saamelaisista. Kielen mukana voi kadota myös yksityiskohtaista tietoa liittyen ympäristöön ja maisemaan, ja se voi myös muuttaa tapaa tarkastella kotiseutua ja suhdetta siihen.
Kiinnostus kasvussa
Synnyinseudulla on ihmisille erityinen merkitys. Meillä on erilaisia kotiseutukäsityksiä, näkemyksiä kotiseudusta ja sen merkityksestä sekä millaisena tulevaisuus näyttäytyy.
– Kiinnostus kotiseutuun on ollut viime vuosina kasvussa. Se näkyy sosiaalisessa mediassa, tiedotusvälineissä, kotiseutuyhdistyksissä ja asukkaiden aktiivisena toimintana kaupunginosien ja kylien elinvoimaisuuden ja viihtyisyyden hyväksi. Muuttovirtojen ja vuosikymmenten myötä kotiseutukäsite on ollut murroksessa ja kotiseuduilla on tapahtunut isoja muutoksia, kertoo vuosikirjan päätoimittaja ja Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo.
– Olen todella iloinen, että saimme mukaan niin hyviä ja monipuolisia asiantuntijoita sekä tutkijoita kirjoittamaan aiheesta. Esimerkiksi tutkijoita on mukana viidestä eri yliopistosta. Kokonaisuudesta muodostuikin merkittävä kotiseudun käsitteen ja merkityksen päivitys 2010-luvulle, Vanhatalo toteaa tyytyväisenä.
Saamenmaasta, ja kattavasti muidenkin kotiseutujen merkityksistä pääsee lukemaan teoksessa: Kotiseutu 2017. Suomen Kotiseutuliitto. Otavan kirjapaino.
Teksti: Riitta Kemppainen-Koivisto
Pääset lukemaan Lappilaisen maksutta täältä