Ranuan eläinpuistossa hoivataan hoitajavoimin pieniä eläinlapsia, jos luonnosta on löytynyt orpoja poikasia. Läheskään kaikki yksinään tavatut eläinten pennut ja poikaset tai vasat eivät kaipaa ihmisen apua, vaan niiden oma emo on lähistöllä ja vain odottaa, että eläinpienokaisen löytäneet ihmiset lähtisivät kauemmaksi. Ennen kuin menee koskemaan yksin olevaan eläinlapseen, on varmistuttava siitä, että se todella tarvitsee apua, esimerkiksi sen emo on jäänyt auton alle. Jos ei itse tiedä, kuinka menetellä, voi aina soittaa vaikkapa eläinpuistoon, jossa osataan neuvoa.
Hepan selkään ja majavalammelle
Kesällä myös kotieläimet palaavat talvilomiltaan eläinpuistolle. Kilttien hevosten kyydissä voi turvallisesti kokeilla ratsastusta. Halutessaan voi silittää lammasta tai rapsuttaa sikaa. Iltapäivällä voi seurata eläinten ruokintaa. Oman ja perheenjäsenten vatsan täytöstä voi huolehtia paitsi eläinpuiston ravintolassa, myös omin eväin kahdella grillipaikalla.
Iloa karhuista, saukoista ja majavista
Ruskeakarhut läträävät omissa uimalammikoissaan odottaen eläintenhoitajan tuomia välipalaomenoita. Jääkarhuemokin sukeltaa lohijäädykkeensä perässä altaaseen. Vantteraksi nuoreksi kasvanut jääkarhunpentu ei jää seuraamaan sivusta, vaan sukeltaa vesi pärskyen perään ja vaatii oman osansa välipalasta. Niiden syödessä hoitajalla on aikaa jutella kävijöiden kanssa ja vastailla kysymyksiin.
Illalla virkeän saukon ruokintanäytöksessä kastuvat paitsi vedestä kalaa syövä saukko, myös niiden hoitaja. Jos ei muutoin, niin lahkeeseen itsensä kuivaavan pikkuveijarin toimesta.
Illan tullen kannattaa myös suunnata majavalammelle. Päivällä usein pesässään siestaa pitävät talttahampaat lähtevät tuolloin liikkeelle ja ne voi nähdä vaikkapa uittamassa oksia lammen poikki pesään vietäväksi tai narskuttamassa porkkanaa lammen rannalla.
