Kuva: Juha Paso
Suomen syvin kuru Pyhä-Luostolla ja pyhät paikat polkujen varsilla
Jo pelkkä jylhä maisema luo kulkijalle hartaan tunnelman. Isokurun kiviset seinät kohoavat korkealle kohti taivasta. Missään muualla Suomessa ei ole näin syvää kurua. Kerojen huipulta näkee kauas ja se asettaa ihmisen oikealle paikalleen luonnon historiassa – tämä tunturijono syntyi yli 2 miljardia vuotta sitten.
Pyhä-Luoston kansallispuistossa historia seuraa mukana retkillä, sillä muinaisten metsäsaamelaisten pyhät paikat ovat aivan lähellä. Perimätiedon mukaan Pyhänkasteenlammella ja – putouksella kastettiin metsäsaamelaisia kristinuskoon 1600-luvulla. Viereisellä Uhriharjulla saatettiin käydä pyytämässä korkeammilta voimilta metsästysonnea. Pyhä- eli Noitatunturin korkeimmalta kohdalta kulki aikoinaan Lapin ja Lannan eli saamelaisten alueen ja talonpoikaisasutuksen raja.
Kansallispuistosta löytyy reittejä sekä päiväkävijöille että pitempään patikoiville. Polkuja pitkin pääsee valloittamaan Noitatunturin tai Ukko-Luoston. Matalammalla mieluummin pysyttelevä voi patikoida vaikkapa Karhunjuomalammelle, paikkaan jossa on esihistoriallisenkin asutuksen merkkejä. Tunturiaavan luontopolun opasteet tutustuttavat alueen luontoon. Rykimäkurun reitiltä voi poiketa Lampivaaran ametistikaivokselle.
Kansallispuistoon tutustumisen voi aloittaa Pyhä-Luoston luontokeskus Naavan näyttelystä, josta saa myös retkeilyneuvontaa ja sen Cáfe Loimussa voi tankata hyvää syötävää luontoretkille.