Lapissa pientä nousua on havaittu hirvikolareiden määrässä Lapissa. Eniten onnettomuuksia tapahtuu syys-joulukuussa.
Vaikka hirvikolarien määrä laski hieman valtakunnallisesti vuodesta 2016, Lapissa onnettomuudet lisääntyivät. Suomen teillä sattui viime vuonna kaiken kaikkiaan 1824 hirvionnettomuutta, joissa loukkaantui 145 ihmistä. Kolme onnettomuuksista johti kuolemaan. Hirvikolarien määrä on noussut tasaisesti vuodesta 2011. Samana aikana hirvikanta on kasvanut.
Hämärän aika turvattominta
Hirvikolareita sattuu koko maassa. Eniten niitä sattuu vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä aamu- ja iltahämärässä. Edellisten vuosien tapaan eniten hirvionnettomuuksia, 330 kpl, sattui Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella. Vähiten onnettomuuksia, 110 kpl, tapahtui Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella. Suhteellisesti eniten hirvionnettomuuksien määrä kasvoi Lapissa, jossa kasvua oli 15%. Vuoden 2017 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 62 miljoonaa euroa.
– Hirvionnettomuuksien suhteen vaarallisinta aikaa olivat kuukaudet syyskuusta joulukuuhun. Vuonna 2017 korvaamistamme hirvieläinvahingoista lähes viidennes, 19 %, sattui marraskuussa ja 52 % syys-joulukuussa. LähiTapiolan korvaamista hirvivahingoista suurin osa sattui aamulla seitsemän ja yhdeksän, ja illalla viiden ja kahdeksan välillä, sanoo LähiTapiola Lapinkorvausjohtaja Janne Koskela.
Hirvikanta tiheä
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta oli viime metsästyskauden jälkeen 76 500–101 000 hirveä. Hirvikannan kasvu saatiin arvioiden mukaan pysäytettyä viime kauden metsästyksellä, mutta kanta on edelleen monilla alueilla 68 000–85 000 yksilön talvikannan tavoitetasoa tiheämpi. Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 54 653 hirvieläinten pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.
– LähiTapiola on korvannut viime vuonna 407 Lapin alueella sattunutta hirvieläinvahinkoa, joista 330 sattui LähiTapiola Lapin asiakkaille. Määrässä on mukana myös peura- ja porovahingot, joista jälkimmäisten osuus Lapin hirvieläinvahingoista on noin 80 %, arvioi Koskela.
Eniten vahinkoja sattui Rovaniemen ja Sodankylän alueella. Hirvikolarien määrä on vahvassa yhteydessä hirvikantaan, sillä hirvikannan kasvaessa myös hirvikolarien määrä lisääntyy. Vuoden 2017 syksylle ja talvelle Riistakeskus myönsi 11 841 hirven pyyntilupaa Lapin alueelle.
Liikenneviraston mukaan kaikkiaan 97 % henkilövahinkoihin johtaneista hirvionnettomuudesta ajettiin vähintään 80 km/h rajoituksen alueella. Tilastosta ei ilmene, noudatettiinko onnettomuustilanteissa rajoituksia.
Vältä hirvikolari – oikea nopeus ja valppaus ratissa
- Aja nopeusrajoitusten mukaan. Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa. Oikea nopeus antaa lisäaikaa reagoida ja vähentää mahdollisia loukkaantumisia kolaritilanteessa.
- Hirvivaaramerkit on sijoitettu alueille, joilla hirvet liikkuvat eniten. Niiden kohdalla kaasujalkaa on syytä keventää.
- Hirvet ja myös porot ja peurat liikkuvat erityisesti hämärän aikaan aamuisin ja iltaisin.
- Huomatessasi hirven, poron tai peuran, vähennä nopeutta välittömästi. Jos pystyt, pyri väistämään hirveä takaa. Varoita muita autoilijoita hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja.
Lappilainen