Lapin kunnissa on ollut maaseutua kehittävä hanke jos toinenkin, joista ei paljon villoja ole jäänyt, kun hankeaika on umpeutunut. Hankkeilla on tavoiteltu uutta työtä ja yrittäjyyttä, jotta alkutuotannosta päästäisiin pitemmälle, uskallettaisiin rohkeasti lähteä tekemään uutta ja ihmiset voisivat maaseudulla asua. Kaupungistuminen jatkuu, jos joku ei tee toisin.
Mahdollisuuksia on monia. Voisimme yhdistää pieniä yrityksiä, etätöitä, matkailua, luonnontuotteita, kalastusta ja perinteistä maataloutta. Ikääntyvän maaseudulla asuvan väestön lisäksi tarvitaan toimia, joilla nuorten ja lapsiperheiden mahdollisuuksia hakeutua maaseudulle asumaan paranisivat. Tutkimusten mukaan yli 20 % nuorista haluaisi asumaan maaseudulle, jos se vain olisi mahdollista.
Maaseudun kehittäminen on Lapin kuntien tehtävä jatkossakin. Maaseudun elinkeinoissa voi olla hyvät mahdollisuudet, kun hankkeissa päästäisiin suunnitelmien tasolta kokeilemaan ja etenkin juurruttamaan uutta yritystoimintaa alueelle.
Lähiruokaa haluavat turistit auttavat pohjoisen maaseutuyrittäjää
Viime vuodet eivät ole olleet taloudellisesti helppoja lähiruokayrityksille, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore kyselytutkimus. Yrittäjät näkevät kuitenkin valoa tulevaisuudessa. Lisäinvestointeja suunnitellaan erityisesti Pohjois-Suomessa.
Luken LähiKanna-kyselytutkimuksen mukaan lähiruokayritysten kannattavuuskehitys näyttää noudattavan maatalouden yleistä kannattavuuskehitystä.
– Yritykset näkivät lähitulevaisuuden taloudellisen tilansa kehittyvän parempaan suuntaan ja kannattavuuden odotetaan nousevan, kertoo tutkimusta vetänyt johtava tutkija Pasi Rikkonen Lukesta.
Alueellisia eroja kuitenkin on. Huonoin taloudellinen tilanne oli yrittäjien arvioiden mukaan Etelä-Suomessa ja paras taloudellinen tilanne Pohjois-Suomessa toimivilla yrityksillä.
– Tähän on yhtenä syynä Pohjois-Suomen vilkastunut turismi, joka tuo lisämahdollisuuksia myyntiin. Myös kilpailutilanne lähiruoka-alalla on todennäköisesti kovempaa Etelä-Suomessa, arvioi Rikkonen.
Uusia investointeja Pohjois-Suomessa
Myös investointisuunnitelmia on eniten Pohjois-Suomessa. Nyt on laitettu rahaa oman tuotantoympäristön uudistamiseen, kuten tuotantokoneisiin, laitteisiin ja kalusteisiin sekä tuotanto-, pakkaus- ja työtiloihin. Investointeja suunniteltiin myös markkinointiin, varastoihin, asiakastiloihin, logistiikkaan ja esimerkiksi lisäpellon hankintaan.
Suoramyynti houkuttaa – verkkokauppa ei
Tutkimuksessa selvisi, että suoramyynti omalta tilalta tai omasta myymälästä sekä vähittäiskauppa ovat tällä hetkellä lähiruokayritysten pääasiallisia jakelukanavia. Suoramyyntiä haluavat kokeilla myös yritykset, jotka eivät sitä vielä tee. Tuotteiden myynti ravintoloille ja matkailuyrityksille sekä keskusliikkeille ja vähittäiskaupalle kiinnosti myös.
– Hieman yllättäen verkkokaupat koettiin kaikista kannattamattomimpina jakelukanavina ja niitä käytettiin myös vähiten tuotteiden myymiseen, Pasi Rikkonen kertoo.
Yrittäjät kokivat tärkeimmiksi kilpailueduikseen laadukkaat tuotteet ja yrityksen sijainnin. Sisäisinä vahvuuksina nousi esiin erityisesti yrittäjän ammattitaito ja motivaatio. Myös yrityksen erilaisuus ja tuotteiden erikoisuus koettiin vahvana kilpailuetuna.
Lähiruokaa Levillä
Levillä lähituotteita alueen maaseutu- ja luonnontuoteyrittäjiltä on saatavilla äitienpäivään asti Levin Lähiruokamyymälästä. Se on suoramyyntikauppa, jossa on mukana mm. Mettän Aartheet, Anna-Riikka Lavian jäätelöyritys ja Annelin Yrtit ja Karkit.
Kaupan pystytys syntyi pop up periaatteella Tervolassa Meän Liha Oy:n toimintaa pyörittävän ja Tolosessa oma tilaa pitävän Pekka Mansikkasalon ja muiden omia tuotteita myyvien maatalousyrittäjien toimesta. Kaupan lisäksi tarvitaan jatkuvampaa tilausta tuotteille.
Pekka Mansikkasalo on mukana yhdistämässä Lapin tuottajia yhteen ja luomaan uusia mahdollisuuksia Lapin maataloustuotteiden kehittämiseen, markkinointiin ja myyntiin.
– Voisimme ottaa mallia Sodankylästä, jossa lähiruokaa tarjotaan kouluissa, vaikka se maksaa jonkin verran enemmän kuin etelästä tuotu ruoka-aines. Pienet paikalliset yrittäjät voivat pakata vihanneksia ja lihaa juuri sen kokoisiin pakkauksiin, kuin koulu tarvitsee. Tähän eivät isot toimittajat taivu, tietää Mansikkasalo.
Rohkeissa kunnissa voitaisiin ottaa Sodankylästä mallia, tehdä ensimmäinen sopimus ruoan tuottajan kanssa ja tarjota koululaisille lähipelloilla kasvatettua ruokaa. Yksi mahdollisuus on aloittaa keittopusseista, joissa on porkkanaa, perunaa, sipulia, naudanlihaa, valmis annos arkiruoan tekijöille. Lähikauppa voisi sitoutua ostamaan tällaista alueen tuottajilta
Merja Mäntyniemi kutsui maaliskuussa Rovaniemellä koolle alueen maatalousyrittäjiä, joilta löytyi ehdotuksia Lapin maatalouden kasvuun:
* Pyydetään turisteja seuraamaan maaseudun elämää, kun lehmät päästetään keväällä pelloille.
* Kootaan REKO – reilua syötävää lähiruokaryhmän mallisia Facebook-ryhmiä koolle, jotka tilaavat yhdessä lähiruokaa kotiin.
* Kauppahalli Rovaniemellä voisi olla hyvä yritysmuoto, jossa alueen tuottajilla on mahdollisuus myydä tuotteitaan läpi vuoden.
* Kauppatorin paikkaa keskustassa tulisi pohtia uudelleen.
* Maatilamatkailu on lähitulevaisuuden nopeasti kasvava palvelu, tähän mukaan vaan palveluja tuotteistamaan.
* Niityt, pajukot ja köyhä maa hyötykäyttöön ja lisää kasvussa olevaa lammastaloutta Lappiin.
* Naudanlihasta kehitettävä uusia tuotteita, joita kuluttajat osaavat helposti käyttää ruoanlaitossa.
* Oppilaitosten kanssa vielä enemmän yhteistyötä ja koulujen tilat käyttöön.
* Opiskelijat enemmän mukaan kehittämään lähialueiden ruokatuottajien kanssa uusia tuotteita.
Teksti ja kuvat: Riitta Kemppainen-Koivisto
Lappilainen lehden pääset lukemaan täältä
