Kun koko perhe joutuu taisteluun itiöitä vastaan, se ei ole naurun paikka. On totista totta, että omakotitalo saattaa vaarantaa terveyden. Etenkin 1970- ja 1980-luvulla rakennetuista omakotitaloista löytyy yhä useammin homepommi.
Jopa 800 000 suomalaista altistuu jatkuvasti sisäilmaongelmille. Hometta pohditaan eduskuntaa myöten, jossa on oma kansanedustajien sisäilmatyöryhmä.
Arjen taistelusta kertoo kirjailija Pekka Aittakumpu, jonka kokemuksiin osittain pohjaava Home Sweet Home on Suomen ensimmäinen hometaloromaani. Kirjassa Rajalan perhe saa huomata, että oma koti kullan kallis saattaa tulla aina vain kalliimmaksi. Mukavalta paikalta ostettu haaveet täyttävä talo on myyjän mukaan ”hyvä paikka elää ja hengittää”. Paitsi että se ei ole kumpaakaan. Ilmassa häivähtelee outo tuoksu ja lapset alkavat saada erilaisia oireita. Sukulaistäti toteaa herkkään ja kokeneeseen nenäänsä vedoten, että kyse on homeesta.
Ylös alas, edes ja taakse
Asiaa selvitetään monien hinnakkaiden asiantuntijayritysten voimin, mutta sisäilmasta otetut näytteet osoittavat toistuvasti, että niiden raja-arvot jäävät oikeustoimissa edellytettävän tason alapuolelle. Suomeksi sanottuna: kauppaa ei voi purkaa, vaikka henki menisi. Mutta itse talon voi toki purkaa, vähän kerrallaan, niin pitkälle, että itiöpesäke löytyy.
Isä-Rajala on kuitenkin pätevöitynyt kirjallisiin eikä kirvesmiehen töihin, joten ratkaisu ei humanistin hartiapankilla ota syntyäkseen. Muutkaan pankit eivät voi enempää auttaa, joten taloudellinen ja henkinen kriisi on valmis. Äidin on muutettava lasten kanssa muualle. Isä etsii tukea Home sweet home -someryhmästä, jossa joidenkin turhautuneiden homepakolaisten tunteet kuohahtelevat jo arvaamattomin seurauksin.
Pääset lukemaan Lappilaisen maksutta täältä
