Kittilä on mukana toteuttamassa UNICEFin lapsiystävällinen kunta (LYK) -mallia. Ajatuksena on, että jokaisella aikuisella, ja etenkin Kittilän kunnan palveluksessa olevalla ja kunnan päätöksentekoelimessä toimivalla, on vastuu lapsen hyvinvoinnista. Kunnan toiminnan tulee olla siten avointa, suunnitelmallista ja perustua aidosti lasten ja nuorten kuulemiseen.
Lapset kehittävät kuntaa
Lapsiystävällisyys on mm. sitä, että lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti kunnan asukkaina ja heidät otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Kunnan talousarviossa tulee näkyä, mikä vaikutus kunnan palvelulla lapsiin on. Lasten oikeuksista tulee tiedottaa niin aikuisille kuin lapsillekin.
Kittilässä Lapsiystävällinen kunta Unicef-koordinaattorina vuoden loppuun asti toimiva Marketta Toivola tuottaa syksyn ajan tietoa siitä, miten alkukartoitus ja lapsivaikutusten arviointi eri toimialoilla kunnassa voidaan toteuttaa.
– Työ on haastava, mutta toivon asian olevan kaikille kuntalaisille mieleinen, kertoo Toivola.
Huomio toimintakulttuuriin
Hän virittää keskustelua virkamiesten ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa ja pohtii, miten eri tahojen toimintakulttuuri tukee lasten mielipiteen huomioimista.
– Haasteita meillä Kittilässäkin riittää ja minun työni Lapsiystävällinen kunta –koordinaattorina on alkanut vasta kaksi kuukautta sitten. Silti innostuneisuus asian tiimoilta on ollut huomattavaa, kun olen tiedottanut ja käyn eri työpisteissä ja tapahtumissa tuomassa Unicefin ja lapsen oikeuksien periaatteita esiin. Marraskuun alussa on koordinaatioryhmän koulutus, jonka jälkeen alamme tehdä alkukartoitusta kunnan eri aloilla. Lasten, nuorten ja perheiden osalle suunnitellaan erilaisia työpajoja ja sähköisiä e-alustoja, sillä heidän aloitteet ja vaikuttaminen on ensiarvoisen tärkeää, kertoo Toivola tulevasta.
Sovitaan, että ei kiusata toista
Kittilässä laaditaan joka syksy varhaiskasvatuksessa kiusaamisen ehkäisyä varten sopimus. Näin on tehty vuodesta 2013. Apuna on käytetty MLL:n opasta.
– Tavoitteena on, että vanhemmat lukevat ainakin Kittilän oman suunnitelman ja koko varhaiskasvatuksen henkilöstö perehtyy varsinaiseen MLL:n julkaisuun joka syksy, kertoo Toivola.
– Kysymys on siis periaatteessa siitä, tuleeko lapsestasi kiusaaja vai kiusattu, osallistuja vai sivusta seuraaja vai hyvällä itsetunnolla varustettu aikuinen, jolla on kanttia alla suvaitsevainen. Kiusaamisen ehkäisy on ennen kaikkea vanhempien kasvatustyötä, jossa ovat mukana niin varhaiskasvatuksen väki, koulut ja järjestöt.
Ei syytellä ketään, vaan otetaan puheeksi
MLL:n julkaisu antaa vanhemmille ja ammattilaisille ”yhteisen kielen ja tietoperustan”.
– Näin aletaan puhua kiusaamisen ehkäisemisestä ja puuttumisesta. Keskusteluun tulee mukaan ratkaisukeskeisyys nykyisin vallitsevan syyttely – puolustus – keskustelun tilalle. Suosittelen että myös muiden kuntien ammattilaiset ja vanhemmat lukevat MLL:n julkaisun ja istahtavat tärkeän asian äärelle yhdessä lasten ja nuorten kanssa, toivoo Toivola.
Hoivan tarve
Kittilän kouluikäisten lasten hoivaan ja huolenpitoon voi olla tyytyväinen.
– Päättäjät ovat pitäneet tärkeänä, että myös 1. ja 2. luokkalaisille tarjotaan vuorohoitoa erityisen syyn perusteella. Näin esimerkiksi pieni koululainen ei tarvitse joka päivä hätäillä missä voi viettää pitkän illan tai viikonlopun, kun huoltajat ovat töissä. Monet sanovat, että kyllä ne oppivat pärjäämään. Jos pärjäämisellä tarkoitetaan henkiin jäämistä, niin kyllä varmaan. Kysymys on siitä, tarvitseeko tai pitääkö lapsen ottaa vastuu omasta pärjäämisestään heti kun hän astuu alakoulun eka luokalle?
Kittilässä monet perheet pystyvät järjestämään työvuoronsa siten, että saavat olla koululaisten kanssa illat ja viikonloput kotona. Koululaiset kun eivät enää isompina halua päiväkodin vuorohoitoon.
– Kunnalle rahallisena satsauksena se ei ole iso raha, mutta huoltajille tietoisuus siitä, että voi kysyä koululaisellekin vuorohoitoa, rauhoittaa mieltä.
Työtä tehdään kaksi vuotta, jonka jälkeen Kittilä voi saada Suomen UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen sitoutuneesta ja aktiivisesta kehittämistyöstä lapsen oikeuksien edistämiseksi.
Riitta Kemppainen-Koivisto