8.15 Asiakastapaaminen: Perheen ainoa vanhempi on väsynyt. Tuntuu, että seinät kaatuvat päälle, itkettää usein ja tulee huudettua lapsille. Sovitaan tukiperheen hankkimisesta, jotta vanhempi saa välillä hengähdyshetken itselleen.
9.00-9.10 Kahvitauko: Suurin osa kollegoista on jo käynyt kahvilla, joten taukohuoneessa on hyvin tilaa. Onneksi pannun pohjalla on vielä kupillinen, joku on tuonut pullaa. Päivitetään kollegoiden kuulumiset ja selataan päivän lehti.
9.15 Asiakastapaaminen: Yhteinen asiakas A-klinikan kanssa. Vanhemmalla on haasteita päihteiden kanssa, viimeksi huumeiden käyttö johti lasten kiireelliseen sijoittamiseen. Päihteettömyyteen on ollut vaikea sitoutua pidemmäksi ajaksi, mutta nyt seulat ovat olleet puhtaita jo useamman viikon. Sovitaan lasten kotilomasta ensi viikonlopulle.
10-11 Puhelinaika: Puhelinajalla sosiaalityöntekijän tulisi olla tavoitettavissa. Muulloinkin vastataan puhelimeen, aina kun asiakastapaamisilta ehditään.
11.30-12 Lounastauko: Kaupan valmis salaatti ja proteiinirahka. En taaskaan jaksanut tehdä illalla eväitä.
12.30 Teams-tapaaminen: Verkostotapaaminen, jossa paikalla perhe, nuorisopsykiatria, koulu ja lastensuojelu. Pohditaan, miten autetaan nuorta, joka ei halua käydä koulussa ja on kertonut ahdistuksestaan.
14.00-14.10 Kahvitauko: Korona-aikana max kuusi henkilöä yhtä aikaa kahvihuoneessa ja tupa on jo täynnä. Kuppi mukaan ja omaan huoneeseen kirjaamaan asiakaskäyntejä.
15.00 Kotikäynti: Perhetyön välitapaaminen. Perhetyön avulla on saatu luotua perheelle aikataulutus ja rytmi arkeen, jolloin mennään ajoissa nukkumaan ja jaksetaan herätä aamulla päivähoitoon, kouluun ja töihin. Jatkossa tavoitteeksi otetaan ruutuajan vähentäminen kaikkien perheenjäsenten osalta ja perheen yhteisen tekemisen lisääminen.
Näin sujuu lappilaisen sosiaalityöntekijän normiarki. Asiakasesimerkit kuvaavat tavallisia kohtaamisia lastensuojelussa, mutta eivät perustu kehenkään yksittäiseen asiakkaaseen.
Kaikki asiakaskäynnit ja puhelut tulee kirjata. Käytännössä kaikki asiakastapaamisista ylijäävä aika menee kirjaamiseen. Neljä asiakastapaamista työpäivän aikana on aika paljon, kiireen tuntu heikentää työtehoa ja jatkuvasti mielen päällä olevat tekemättömät tehtävät syövät keskittymistä. Riittämättömyyden tunne on jatkuvasti läsnä.
Yhdellä sosiaalityöntekijällä on 35 asiakasta, jos kunnassa resurssit ovat suurin piirtein kunnossa. Yleensä ne eivät ole ja sosiaalityöntekijällä voi olla 50 asiakasta tai jopa enemmän. Lastensuojelulaki on jälleen muutoksen alla. Lakiin yritetään saada pykälä asiakasmääristä, jolloin 35 asiakasta/sosiaalityöntekijä olisi sallittu maksimi. Sosiaalityöntekijällä voi lisäksi olla myös esimerkiksi 5 palvelutarpeen arviointia kesken ja 10 sosiaalihuoltolain mukaista asiakkuutta. Asiakasmäärän rajaaminen ei siis kerro koko totuutta.
Lastensuojelun tulisi olla viimesijainen auttamisen muoto. Sitä ennen perheen tulisi saada tarvitsemansa palvelut ehkäisevistä palveluista, kuten esim. perhesosiaalityöstä, psykiatrian poliklinikoilta, koulukuraattorilta, perheneuvolasta, kotipalvelusta tai etsivästä nuorisotyöstä. Mikäli ehkäisevät palvelut eivät ole kunnossa, lastensuojeluun tulee paljon painetta.
Parhaimmillaan lastensuojelu on perheitä pelastavaa, voimavaroja lisäävää, lasten oikeuksia puolustavaa, vanhemmuutta vahvistavaa muutostyötä. Parhaimmillaan työ on erittäin palkitsevaa auttamistyötä, josta voi oikeasti sanoa: tee työtä, jolla on tarkoitus.
Sanna-Mari Juopperi
sosiaalityöntekijä