Tyytyväisiä kävijöitä löytyi Urho Kekkosen kansallispuiston kävijätutkimuksen tuloksena. Puistolla on suuri merkitys retkeilijöille, sinne halutaan palata uudestaan, ja palveluihin ollaan pääosin tyytyväisiä.
Viime vuonna kansallispuistossa liikuttiin lihasvoimin 150 kertaa maapallon ympäri. Kävijät arvioivat, että rahaksi muutettuna terveyttä ja hyvinvointia tulee reissulla 300 euron edestä ja rahaa paikallisiin palveluihin kuluu keskimäärin 101 euroa.
Myös nuoria mukana
Kansallispuiston peruskävijä on yli 50-vuotias, mutta puisto houkuttelee myös nuoria. Lähes 80 % oli käynyt aiemminkin Urho Kekkosen kansallispuistoissa ja he myös haluavat tulla uudestaan. Kävijätyytyväisyysindeksi olikin 4,25 asteikolla 5 on erittäin hyvä, 1 erittäin huono. Puiston merkitys lähimatkailukeskuksille ja päinvastoin on suuri, sillä suuri osa puistoon tulevista majoittuu niissä.
Kaikkien kävijöiden rahankäytön noste paikallistalouteen oli viime vuonna 36,6 miljoonaa euroa. Pelkästään he, joille kansallispuisto oli matkan tärkein tai ainoa kohde, jättivät paikallistalouteen 22,4 miljoonaa euroa.
Vastaajista 90 prosentin mielestä käynnin aikaan saamat positiiviset vaikutukset myös ulottuvat käynnin jälkeiseen aikaan. Erityisesti henkisten vaikutusten arvioitiin kestävän pitkään.
18 kilometrin retkiä
Kansallispuisto innostaa ihmiset liikkumaan. Käyntikerrallaan kävijät liikkuivat puistossa noin 18 kilometriä. Useimmat kulkivat kansallispuistossa kävellen tai hiihtäen. Merkittyjen reittien avautuminen pyöräilylle on osoittautunut menestykseksi, sillä pyöräily on selkeässä nousussa. Se mahdollistaa monen kuntoisille mahdollisuuden päästä luontoon ja on luonut matkailuyrityksille uuden ansaintamahdollisuuden pyörien vuokrauksen ja ohjattujen retkien muodossa.
Jokaiselle jotakin tarjolla
Vapaamuotoistakin palautetta annettiin, ja siinä ilmeni eri kävijäryhmien välillä erilaiset toiveet. Esimerkiksi pyöräilymahdollisuudesta iloittiin, mutta toisaalta se vaatii vielä totuttelua puolin ja toisin. Osa toivoi esteettömiä reittejä mahdollistamaan kaikkien pääsyn luontoon, toiset halusivat pelkästään perinteisiä polkuja. Osin ristiriitaisistakin toiveista huolimatta eri käyttäjäryhmät mahtuvat hyvin Suomen toiseksi suurimpaan kansallispuistoon, ja erilaisista toiveista huolimatta vapaissa vastauksissa toistui arvostus kaikille avoimia retkeilypalveluja kohtaan.
Urho Kekkosen kansallispuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin viime vuonna, ja vastauksia kertyi 1960 kpl. Tutkimukset toistetaan noin viiden vuoden välein. Urho Kekkosen kansallispuistoon tehtiin viime vuonna 335 000 käyntiä, ja se oli Suomen kansallispuistoista toiseksi suosituin.
Pääset lukemaan Lappilaisen maksutta täältä
