Homeesta ja hengitysilmassa leijuvista mikrobeista on tullut monen lappilaisen julkisen tilan riesa. On suljettu kouluja, terveyskeskuksia, siirretty koululaisia, potilaita ja työntekijöitä parakkeihin ja väistötiloihin sinne tänne. Kuntapäättäjät kipuilevat julkisten tilojen kunnosta ja ottavat vastuulleen raskaat korjausvelat.
Kun omistaa rakennuksen, vastaa myös sen korjauskuluista, rakennuksen tyhjänä olosta ja väistötilojen rakentamisesta. Kyse on usein miljoonien eurojen kuluista, johon kuntataloudessa ei ole varauduttu. Päättäjät useissa kunnissa ovat valmiita etsimään parempia vaihtoehtoja ikuisen remonttisouvin tilalle. Kuntalaisia kiinnostaa yhä enemmän se, miten palvelut tuotetaan ja taataan terveet toimitilat.
Elinkaarihankkeilla korjausvelan riski
Elinkaarihankkeista puhutaan, kun rakennetaan ja korjataan tiloja niin, että palveluntuottajalla on tilan toimivuudesta suurempi vastuu kuin nykyisin. Pohjoisen elinkaarimallia edustavat Pudasjärven hirsinen koulukampus ja Oulun Kastellin monitoimitalo. Nyt niitä seuraa Sodankylän Hyvinvointikeskus, jonka on määrä rakentua vuoteen 2020 mennessä. Rakentamisesta vastaa Lemminkäinen.
– On tärkeä, että suunnittelu, rakentaminen ja kiinteistönhoito ovat pitemmän aikaa rakennuttajan vastuulla. Sodankylässä päädyttiin 20 vuoden palvelusopimukseen, kertoo Esa Kemppainen Lemminkäiseltä.
Palveluntuottaja vastaa halutusta laadusta
Kun tarvitaan terve päiväkoti, koulu tai terveyskeskus, laativat kunnan päättäjät tavoitteen sille, mitä rakennus saa maksaa ja kuinka korkealaatuinen sen tulee olla.
– Sodankylässä kunta päätyi kunnan oman rakentamisen sijaan tilaamaan hyvinvointikeskuksen kokonaisuuden. Tästä tehtiin päätös laajan selvitystyön jälkeen, ja rakennustyö käynnistyi syksyllä, kertoo Lapin ensimmäisestä elinkaari-ajatteluun pohjautuvan julkisen tilan rakennuttamisesta Matias Yliriesto Sodankylän kunnasta.
Kunnan tekninen johtaja Matias Yliriesto luotsaa Sodankylään hyvinvointikeskusta. Kuva: Taina Aikio
Tärkeintä on taata tilan käyttäjille se, että rakennus pysyy halutussa hyvässä kunnossa ja työntekijät voivat keskittyä itse työn tekemiseen, lapset leikkimiseen ja koululaiset oppimiseen.
Talo toimijoiden mukaan
Elinkaariajattelun mukaisesti rakennusten tulee tukea siellä harjoitettua toimintaa. Tarvitaan turvallisia tiloja, virikkeellistä ja motivoivaa ympäristöä, jotta kaikki voisivat hyvin.
– Jokaisessa julkisessa rakennuksessa on omanlaisensa ”sielunelämä”, ja se pitää palveluntuottajan tuntea.
Kumppanuudella parempia tuloksia
Elinkaarimallissa ratkaisevan tärkeää on kumppanuus. Kun sopijapuolilla on jatkuvaa läheistä ja avointa yhteistyötä, se mahdollistaa, että kaikki ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Jotta tähän päästään, tavoitteiden on oltava yhteisiä ja molemmilla on oltava jatkuva palo ja ”me-henki” toiminnan kehittämiseen.
– Kaikki päätökset tehdään aina siitä lähtökohdasta, mikä on parasta kokonaisuudelle, ei vain tilaajalle tai palveluntuottajalle.
Luottamuksen synnyttäminen vaatii onnistuakseen avointa dialogia jo ihan alkusuunnittelusta lähtien.
– Tämä on pitkälti yhteissuunnittelua ja yhdessä kehittämistä, kaikilla osapuolilla on tarkoitus päästä parhaimpaan toimivaan malliin, onnistua tehtävässä. Tärkeää on saada aikaan sellaisia sopimuksia, jotka voivat elää kehittyvän tekniikan myötä. Aina syntyy uusia parempia laitteita, koneita, tuotteita ja palveluita, joista ei sopimushetkellä ole tietoa, mutta jotka on hyvä ottaa käyttöön.
Elinkaarihankkeista laaditun tutkimuksen perusteella on havaittu, että suurin osa hankkeista on tehty aikataulussa ja budjetti on pysynyt tai saatu alitetuksi. Samalla on syntynyt uutta tapaa tehdä ja toimia, riskit ovat vähentyneet ja laatu noussut.
– Elinkaarimalli on myös antanut tilaajille mahdollisuuden keskittyä omaan toimintaansa.
Pääset lukemaan Lappilaisen maksutta täältä
